Suomessa kasvuyrittäjyys on nosteessa. Sitä ruokkivat yleinen uudistumishalu, yliopistojen järjestelmällinen työ kasvuyrittäjyyden hyväksi sekä julkisuutta saaneet onnistuneet kasvutarinat. Slush Helsinki puolestaan kerää vuosi vuodelta enemmän osallistujia ja ulkomaista kiinnostusta.
Suomen lisäksi Ruotsi ja Tanska ovat olleet viime vuosina Euroopan kärkisijoilla, kun verrataan eri maiden venture-sijoitusvolyymiä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Creandumin maailmanlaajuisen selvityksen mukaan vuosina 2005–2014 tehdyistä ”yksisarvisista” eli yli miljardin dollarin arvoisista irtautumisista melkein joka kymmenes tapahtui pohjoismaisista yrityksistä. Euroopan exiteistä Pohjoismaiden osuus oli yli 50 prosenttia.
Näkemystä Keski-Euroopasta
Kehityksen ovat huomanneet myös keskieurooppalaiset venture capital -rahastot. Yhä useampi rahasto tutkii aktiivisesti Pohjoismaista markkinaa etsien sopivia sijoituskohteita. Kovinkaan monella ei ole edellytyksiä perustaa omaa toimistoa Pohjoismaihin, vaan hankevirran kartoitus tapahtuu pääasiassa toimialan tapahtumissa vieraillen ja omien kontaktien kautta.
Paikallisten käytäntöjen tuntemuksen puutteen koetaan hankaloittavan sijoitusten tekemistä. Teollisuussijoitus tasoittaa tätä tietä pitämällä aktiivisesti yhteyttä sijoittajiin, esittelemällä heille mielenkiintoisia hankkeita sekä toimimalla sijoituksissa paikalliset käytännöt ja lainsäädännön tuntevana luotettavana kanssasijoittajana.
Kohdeyhtiön kannalta keskieurooppalainen rahasto tai sijoittaja tuo lisäarvoa yrityksen laajentuessa kyseisille markkinoille. Tämä tarkoittaa paikallisten ovien avaamista, auttamista oikeiden rekrytointien tekemisessä sekä näkemyksen tuomista strategisesti tärkeisiin päätöksiin.
Pohjoismaalaisen ajateltava isommin
Pohjoismaiset yritykset joutuvat alusta saakka ajattelemaan asioita kansainvälisestä näkövinkkelistä, koska niiden kotimarkkina on pieni. Keskieurooppalaiset suuret maat, kuten Saksa ja Ranska, tarjoavat kohtuullisen kokoisen sisämarkkinan, eikä yrityksen tarvitse näissä maissa suunnitella kansainvälistymistä heti perustamisvaiheesta alkaen.
Saksassa asuu laaja kirjo ammattitaitoisia ihmisiä – monet heistä ulkomailta saapuneita. Näin hyvinkin kansainväliset tiimit voidaan rakentaa paikallisin voimin.
Esimerkiksi useat verkkokaupat palvelevat asiakkaitaan ympäri maailmaa omalla kielellään Berliinistä käsin, joten niiden ei tarvitse perustaa paikallisia toimistoja Saksan ulkopuolelle.
Suomalaisiin sijoitetaan
Keskieurooppalaisten vc-rahastojen fokus vastaa kansainvälisiä trendejä, ja useat ovat keskittyneet digitalisaatioon, pilvi/SaaS-palveluihin tai laajemmin ohjelmistoratkaisuihin. Valtavirran lisäksi life sciences ja cleantech ovat aihealueita, joihin sijoitetaan, mutta valikoidummin. Puhtaasti hardware-vetoiset liiketoiminnat puolestaan eivät ole tällä hetkellä sijoittajien suosiossa.
Suomalaisiin yrityksiin ovat sijoittaneet muun muassa Earlybird Venture Capital, Emerald Technology Ventures, Sofinnova Ventures, Creathor Venture ja Idinvest Partners.
Useilla suuryrityksillä on omia corporate venturing -toimintoja, joiden toimintamalli asettuu tyypillisesti vc-rahastojen ja strategisten vähemmistösijoitusten välimaastoon. Corporate vc:t kykenevät usein hyödyntämään emoyhtiön resursseja kohdeyhtiön hyväksi, mutta saattavat vaatia rahastoista poikkeavia oikeuksia yhtiön päätöksentekoon liittyen. Suomalaisille tuttuja toimijoita ovat muun muassa Siemens Venture Capital ja Robert Bosch Venture Capital.
Varaa aikaa keskusteluille
Suomalainen varhaisen vaiheen teknologiakenttä saa ulkomaisilta sijoittajilta kiitosta vahvasta teknisestä osaamisesta sekä suoraviivaisesta ja luotettavasta toimintakulttuurista. Sijoittajat suosittelevat, että yksittäisten teknisten sovellusten sijasta suomalaiset esittelisivät useammin laajempia ratkaisukeskeisiä toimintamalleja. Tiimien riittävän monipuolinen osaaminen nousee usein keskusteluissa esille.
Kasvuyrityksen kannalta oikea vaihe hakea aktiivisesti sijoitusta Keski-Euroopasta tai ylipäänsä Suomen ulkopuolelta on tyypillisesti A-kierros, jolloin ensimmäiset näytöt liiketoimintamallin skaalautuvuudesta Suomen rajojen ulkopuolelle ovat jo olemassa. Keskustelut sopivien tahojen kanssa kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaisen rahoituskierroksen käynnistämistä, koska prosessit ovat yleensä vähintäänkin kuukausien mittaisia
On sekä suomalaisten kasvuyritysten että keskieurooppalaisten aikaisen vaiheen sijoittajien etu, jos käyttämättä oleva potentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä. Molemminpuolista kiinnostusta kyllä löytyy.
Jussi Sainiemi