7 kysymystä kiertotaloudesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt kiertotaloutta tunnetuksi Suomessa jo usean vuoden ajan. Sitran kiertotalous-avainalueen vetäjä ja kiertotalouden moniosaaja Kari Herlevi kertoo, mistä kiertotaloudessa on kysymys.

1. Mihin kiertotalous pyrkii?

Kiertotalous pyrkii pyörittämään talouttamme yhden maapallon rajoissa. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Tavoitteena on, että tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä ja että materiaalit ja niihin sitoutunut arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään.

2. Miksi kiertotalouden edistäminen on välttämätöntä?

Globaalisti ajatellen kulutamme enemmän kuin maapallomme antaa myöden pitkällä aikavälillä. Ylikulutus on esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen juurisyy. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tarkoittaa lajikatoa, elinympäristöjen katoamista ja geneettisen monimuotoisuuden vähenemistä. Tällöin ekosysteemien vakaus heikkenee eivätkä ne tuota enää raaka-aineita, säätele tulvia, kierrätä ravinteita tai varastoi hiiltä. Ilmastonmuutoksen johdosta sääolosuhteet muuttuvat arvaamattomiksi, kuivuus vaikeuttaa viljelyä ja jäätiköt hupenevat. Kiertotalous tarjoaa meille työkaluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

On tärkeää pitää olemassa olevat materiaalit jatkuvassa kierrossa, koska resurssit ovat hupenemassa globaalisti. Esimerkiksi harvinaisten maametallien käyttö on viime vuosikymmeninä lisääntynyt nopeasti, ja Euroopan komissio on ilmaissut huolen niiden saatavuudesta.

3. Millaisia bisnesmahdollisuuksia kiertotalouteen liittyy?

Sitran tekemän selvityksen mukaan jo muutamalla toimialalla kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5–2,5 miljardin eurojen kasvupotentiaalin vuosittain. Todellisuudessa mahdollisuudet voivat olla paljon suurempiakin. Bisnes piilee uudelleenkäytössä, materiaalien kierrätyksessä ja resurssitehokkuuden parantamisessa, mutta myös esimerkiksi tuote palveluna -toimintamallissa. Kun tuotetta ei myydä tavarana vaan palveluna, sen elinkaarta on mahdollista pidentää huoltamalla. Samalla saadaan tasaisempi kassavirta kertamyynnin sijasta. Kun tuotteen omistajuus pysyy myyjällä, saadaan uusia ideoita sen kehittämiseen ja syntyy uusia jälkimarkkinoita.

4. Mitä tekemistä jakamistaloudella ja kiertotaloudella on keskenään?

Jakamistaloudessa resurssien käyttöä voi tehostaa nostamalla tavaroiden käyttöastetta. Esimerkiksi Über on tehostanut autojen käyttöastetta kehittämällä digitaalisen jakelualustan toimintaansa varten. Uskon, että jakamistaloudessa on paljon kasvumahdollisuuksia startupeille. Tehottomuuteen on järkevää puuttua myös perinteisten yritysten sisällä, jolloin uudet ratkaisut voivat muuttaa sisäistä infrastruktuuria radikaalistikin.

5. Miksi Suomesta on tullut kiertotalouden edelläkävijä?

Keskeistä on ollut parlamentaarinen sitoutuminen kiertotalouteen yli puoluerajojen. Se mainitaan jopa hallitusohjelmassa. Kiertotalouden toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mikä on pienessä maassa usein helpompaa kuin esimerkiksi liittovaltiossa. Meillä eri tahot toimivat hyvin yhteen. Töitä pitää kuitenkin tehdä vielä paljon, jotta todella siirtyisimme kiertävään talousmalliin. 13. maaliskuuta julkaistaan Sitran johdolla tehty kiertotalouden tiekartan päivitys, joka näyttää Suomen seuraavat askeleet kohti kiertotalousyhteiskuntaa.

6. Missä pitäisi vielä parantaa?

Hiilidioksidipäästöt tulee saada alhaisemmalle tasolle. Vaikka kaikki tuotanto tehtäisi uusiutuvalla energialla, valmistusvaiheessa syntyy päästöjä, joita tulisi pienentää. Materiaalit ja raaka-aineet eivät myöskään vielä kierrä riittävästi, ja esimerkiksi muovien kierrätys on Suomessa hyvin pientä kansainvälisesti katsoen. Meidän tulee uudistaa ajatus- ja käyttäytymismallejamme siihen suuntaan, ettei uuden tavaran hankkiminen ole ensimmäinen vaihtoehto. Yritysten sisäisessä toimintamallien uudistamisessa on niin ikään vielä paljon tekemistä.

7. Miksemme ole jo pidemmällä?

Kiertotalouden toteuttamiseen liittyy monentyyppisiä ja eri tasoisia haasteita lainsäädännöstä alkaen. Lait ja taloudelliset kannusteet voisivat viitoittaa tietä kohti kiertotaloutta nykyistä tehokkaammin. Hallinnollisella ohjauksella on paljon tehtävissä esimerkiksi muovin kierrätyksessä. Yrityksissä haasteena on uskallus kokeilla uusia toimintatapoja nykyisen liiketoiminnan rinnalla. Julkisella sektorilla hankinnat tulee saada nykyistä paremmin valjastettua ympäristöystävälliseen toimintaan, mikä synnyttää myös markkinoita kiertotalouden ratkaisuille.

Kiertotalouden arvoketjut ovat globaaleja. Vaikka Suomessa tekisimme asiat oikein, olemme riippuvaisia muidenkin toiminnasta. Suomalaisten yritysten täytyy pitää silmällä markkinoiden kehittymistä ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Kehittyvät markkinat tarjoavat mahdollisuuksia vientinäkökulmasta, mutta ne ovat samaan aikaan hyvin haastavia.

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät vielä tunne kiertotalouden mahdollisuuksia riittävän laajasti. Julkaisimme syyskuussa Teknologiateollisuuden ja Accenturen kanssa Kiertotalouden käsikirjan, joiden avulla yritykset voivat tarkastella toimintaansa kiertotalouden näkökulmasta. Toukokuussa on tulossa Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistan päivitys, johon yritysten kannattaa tutustua.

Tutustu Kiertotalouden käsikirjaan täällä.

Tutustu Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistaan täällä.


Kiertotalouden kansallinen tiekartta

Mikä: Maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta hahmotteli Suomen ensimmäiset askeleet kohti kiertotaloutta. Valmistui vuonna 2016 Sitran johdolla. Tiekartta kokosi keskeisten yhteiskunnan toimijoiden näkemykset muutostarpeista ja tarvittavista toimenpiteistä. Mukana oli lähes 50 tahoa. Yli kymmenessä muussa maassa on tehty kiertotalouden tiekartta Suomen esimerkin innoittamana.

Mitä on tehty: Useita kehitysohjelmia ja -hankkeita on perustettu. Kestävän ruokajärjestelmän toteuttamiseen liittyviä kokeiluja on tehty. Kiertotalouden opetuskokonaisuuksia on käynnistetty. Kiinnostavimpia yritysesimerkkejä kiertotaloudesta on kerätty ja julkistettu. Rahoitettavaksi sopivia kiertotalousratkaisuja kehittäviä konsortioita on etsitty sekä rahoitettu. Kestävää tapahtumatuotantoa on edistetty. Muoti- ja tekstiilialaa on kiritetty omalla kehitysohjelmalla.

Mitä seuraavaksi: Päivitetty tiekartta julkaistaan maaliskuussa 2019.

Tapahtumat: World Circular Economy Forum esittelee maailman kiertotalouden kärkiratkaisuja. Sitra järjesti tapahtuman ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2017, ja seuraava järjestettiin yhteistyössä Japanin ympäristöministeriön kanssa Yokohamassa lokakuussa 2018. Seuraava World Circular Economy Forum pidetään tämän vuoden kesäkuussa Helsingissä.