Ei enää Ahdin ja sään armoilla – Fifax kasvattaa kirjolohta kuivan maan laitoksessa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Eckerössä toimiva Fifax jatkaa Ahvenanmaan merellisiä perinteitä kasvattamalla kalaa ympäristöystävällisesti kiertovesilaitoksessa. Toimitusjohtaja Samppa Ruohtula uskoo, että kalan kysynnän kasvu takaa hyvät markkinat huippuluokan kirjolohelle. Fifax on yksi kalanviljelyn globaalin murroksen edelläkävijöistä.

”Kuluttajat valitsevat lautaselleen yhä useammin kalaa ympäristö- ja terveyssyistä, joten sen kysyntä kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin globaalistikin. Kalastusta kuitenkin rajoitetaan, koska luonnonkalakannat ovat hupenemassa, ja luonnonvesissä tapahtuvan kalanviljelyn lisääminen nykyisestä on vaikeaa. Kasvatuksen siirtäminen irralleen vesistöistä on ratkaisu kalan saatavuusongelmaan”, Ruohtula taustoittaa.

Kalan kasvattamisella kuivalla maalla on pitkät perinteet, mutta toiminta on ollut viime vuosiin asti enimmäkseen pienimuotoista. Kalanviljelyyn haetaan nyt lisää tehoa kasvattamalla sekä kalan kokoa että tuotannon määrää. Murros on globaali, ja Fifax on yksi sen edelläkävijöistä.

”Vastaavan kokoluokan, täysikokoista ruokakalaa tuottavia laitoksia on maailmalla valmiina vain muutamia. Vireillä on arviolta lähemmäs sata isoa laitosta, jotka keräävät rahoitusta tai ovat jo alkaneet rakentaa”, Ruohtula kertoo.

Fifaxin kiertovesilaitoksessa kala kasvatetaan isoissa altaissa merivedessä, joka on jatkuvassa liikkeessä. Vesi kiertää monivaiheisen puhdistuksen läpi noin kerran tunnissa. Vastavirtaan uiminen kehittää kirjolohista kiinteitä ja lihaksikkaita, ja veden puhtaus takaa, ettei antibiootteja tai torjunta-aineita tarvita. Kaloja valvotaan jatkuvasti. Veden happipitoisuutta ja muita ominaisuuksia sekä rehun annostelua säädellään kalojen tarpeiden mukaisesti. Tuloksena on tasalaatuista kirjolohta.

”Kalantuotannon ei tarvitse olla Ahdin eikä sään armoilla. Kiertovesilaitoksesta saadaan laadukasta kalaa kautta vuoden”, Ruohtula jatkaa.

Suunnitelmissa toinen ja kolmas kasvattamo

Fifaxin 15 000 neliömetrin laajuista tuotantolaitosta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien kolmessa vaiheessa, joiden välissä on kerätty rahoitusta ja ratkottu teknisiä haasteita. Laitos perustuu norjalais-tanskalaisen yrityksen toimittamaan teknologiaan, jota on paranneltu yhdessä ja erikseen suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi. Tekniikka on nyt saatu toimimaan ja laitos on kiihdytysvaiheessa.

”Kohtasimme monenlaisia haasteita, eikä työ edennyt niin nopeasti kuin oli tarkoitus. Viimeinen rakennusvaihe valmistui kevättalvella 2020. Kun laitos toimii täydellä teholla, sen altaissa ui 900 tonnia kalaa eri kokoisina. Laitoksen tekninen kapasiteetti on noin 3200 tonnia vuodessa, joten täydessä vauhdissa tähtäämme reilun 200 tonniin perattua kirjolohta kuukaudessa”, Ruohtula kertoo.

Kasvaminen on Fifaxille itsestään selvä tavoite, joten sen suunnitelmissa on toisen ja kolmannen kalankasvattamon rakentaminen vielä tämän vuosikymmenen kuluessa. Ruohtulan laskelmien mukaan Fifaxin nykyinen laitos tuottaa täydellä teholla toimiessaan Suomen ja Ruotsin markkinoille kalaa suunnilleen arvioidun kysynnän vuosikasvun verran.

”Kapasiteettia tarvitaan lisää. Tällä hetkellä valtaosa Suomessa syödystä kalasta tuodaan Norjasta, vaikka suomalaiset käyttäisivät mieluummin kotimaista kalaa”, Ruohtula muistuttaa.

Kestävästä kalanviljelystä uusi viennin tukijalka?

Fifax vie jo nyt kalaa Ruotsiin. Ruohtula näkee kalassa ja sen kasvatuksen teknologiassa uuden viennin toimialan, jolle ovat avautumassa lähes rajattomat markkinat.

”Tilanne on herkullinen. Suomessa kiertovesiviljelyä alettiin kokeilla jo 80-luvulla, ja nykyisin meillä löytyy alan osaamista monesta paikasta. Erikokoisten laitosten lisäksi meillä on yksityisiä konsultteja joilla on paljon kalankasvatuksen osaamista, ja esim luonnonvarakeskus Luke on pitkään tutkinut ja kokeillut kalan kiertovesiviljelyä. Oikealla tavalla toimien Suomeen olisi mahdollista luoda kestävän kalanviljelyn yritysklusteri, joka olisi merkittävä arvonluoja. Sen vientituotteita voisivat olla tuoreen, huippulaatuisen kalan ohella myös kiertovesilaitoshankkeiden konsultointi ja projektivienti”, Ruohtula visioi.

Suomessa toimii Fifaxin lisäksi muutama pienempi kiertovesilaitos. Ruotsissa on Ruohtulan tietojen mukaan liikkeelle lähdössä ainakin kaksi suurempaa kuivan maan kalankasvattamoa, muttei vielä yhtään valmiina. Norja ja Tanska ovat kalatalouden ja kiertovesiviljelyn vahvoja toimijoita.

”Meillä on Suomessa mahdollisuus vastaavaan, kun vain uskallusta riittää”, Ruohtula kannustaa.

Veden kierrätys vähentää päästöt minimiin

Kiertovesilaitos on ekologinen ja vastuullinen, koska veden kierrättäminen kasvatusaltaissa yhä uudelleen säästää vettä ja vähentää päästöjä vesistöihin. Ruohtulan mukaan Fifaxin laitos on maailman kärkiryhmässä vedenpuhdistuksen tehokkuuden suhteen. Se pystyisi hoitamaan 50 000 asukkaan kaupungin jätevedet.

”Kalojen ulosteessa on runsaasti rehevöitymistä aiheuttavia typpeä ja fosforia, joiden poistamiseksi käytämme muun muassa biologisia, bakteeripohjaisia puhdistuselementtejä. Prosessista jää jäljelle lehmänlantaa kolme kertaa ravinteikkaampaa kalalietettä, joka kerätään talteen”, Ruohtula kertoo.

Kalalietettä syntyy tällä hetkellä kuorma-auton lavallinen päivässä, ja määrä vähintään kaksinkertaistuu, kun laitoksen tuotanto on täydessä vaudhissa. Liete viedään kompostointilaitokselle, mutta sen hyödyntämiseen on useita vaihtoehtoja, joissa riittää vielä tutkittavaa ja kehitettävää. Biokaasulaitos on yksi vaihtoehto, jonka Ruohtula mainitsee. Jos sama määrä kalaa kasvatettaisiin meressä kassiviljelynä, liete jäisi rehevöittämään merta.

”Me saamme lähes kaiken veden ja ravinteet talteen. Typpi- ja fosforipäästömme ovat niin pienet, ettemme tarvitse edes ympäristölupaa, ja selvästi pienemmät kuin useimmilla kilpailijoilla”, hän kehaisee.

Kalankasvattamo käyttää varsin paljon sähköä, joka tuotetaan tuulivoimalla. Energian käytön vähentämiseksi on Ruohtulan mukaan vielä otettavissa askelia.

Halpaa kiertovesilaitoksen rakentaminen ei ole. Fifaxin laitokseen on tähän mennessä käytetty noin 60 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin alussa ajateltiin, mutta Ruohtulan arvion mukaan samaa suuruusluokkaa kuin vastaavan kokoisten laitosten kustannusarviot joihin maailmalla nyt kerätään rahoitusta.


Fifaxin kasvatusaltaissa kiertää 24 000 kuutiometriä vettä, joka vaihtuu kerran tunnissa. Altaissa on jatkuva virtaus, jolloin tuotettu kala on rakenteeltaan kiinteää ja ravitsemuksellisesti erinomaista.

 

Fifax

Mikä: Yhtiö, joka kasvattaa kirjolohta kiertovesilaitoksessa ympäristöystävällisesti ja lähes suljetun kierron periaatteella. Perustettu vuonna 2012.

Missä: Tuotantolaitos Eckerössä Ahvenanmaalla.

Henkilöstö: 25.

Asiakkaat: Tukkureita ja kalanjalostajia Suomessa ja Ruotsissa.

Sijoittajat ja omistajat: Useita sijoituskierroksia. Omistajina yksityishenkilöitä ja yrityksiä Ahvenanmaalta, Suomesta ja Ruotsista. Helmet Capital edustaa valtaosaa sijoittajista. Tesi osallistui uusimpaan sijoituskierrokseen merkittävällä sijoituksella.

Samppa Ruohtula

Kuka: Fifaxin toimitusjohtaja vuodesta 2019. Työskenteli sitä ennen yhtiön parissa Helmet Capitalissa noin vuoden ajan.

Koulutus: Teknillinen korkeakoulu, tietoliikennealan DI.

Työhistoria: Pitkään Nokian palveluksessa eri johtotehtävissä, muun muassa neljä vuotta Ranskassa ja viisi vuotta Kiinassa. Sieltä palattuaan työskennellyt pienten yritysten parissa yrittäjänä ja sijoittajana, mm. IKI-Kiuas Oy:ssä.

Miksi juuri nämä yritykset: Innostuu yrityksistä, jotka valmistavat jotakin ihmisille tärkeää, ja joiden myynnissä jatkuvasti toimivilla jakelukanavilla on keskeinen rooli.

Vapaa-aikana: Puuhailee vanhassa puutalossa, soittaa pianoa ja pasuunaa kotona ja bändeissä. Uusin harrastus crossfit.