Lisää arvoa kasvulla

  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Pääomasijoittaja voi edistää yrityksen arvonluontia monin tavoin. Tärkeintä on löytää aloitusvaiheessa yhteinen ymmärrys suunnasta, sanoo Vaaka Partnersin Panu Vuorela.

Uusien kasvuaskeleiden ottaminen tuntuu monelle keskikokoiselle yritykselle raskaalta. Yrittäjää itseään kiinnostaisi hyppy uuteen kokoluokkaan, mutta monet muurit vaikeuttavat liikkeelle lähtöä. Kirkas näkemys suunnasta saattaa puuttua, elämäntyötä ei tee mieli vaarantaa riskin ottamisella ja pääomaakin voi olla niukasti.

Tällaisessa tilanteessa apu voi löytyä jopa lähempänä kuin yrittäjä edes tietää.

”Kun kiinnostumme jostain yrityksestä, teemme kirjoituspöytätyötä, josta yrityksen omistaja ei välttämättä edes tiedä”, sanoo Vaaka Partnersin partneri Panu Vuorela.

Mutta millä eväillä pääomasijoittaja sitten löytää uuden vaihteen, jota yrittäjä itse ei ole onnistunut kääntämään päälle?

”Yrittäjä tekee strategian omista lähtökohdistaan, mutta me voimme tuoda mukaan monipuolisen työkalupakin ja avata mahdollisuuksia, jota yksittäisellä yrittäjällä ei useinkaan ole käytettävissä”, tiivistää Vuorela.

Kasvun keskeisiä ”työkaluja” ovat systemaattinen strategiatyö, nälkäinen tiimi ja riittävät resurssit. Pääomasijoittaja ei tee strategiatyötä vain omin voimin, vaan etsii monista lähteistä parhaita osaajia tarpeen mukaan. Strategiatiimiin voi kuulua esimerkiksi toimialan konkareita, konsultteja, pääomasijoittajan omia ammattilaisia ja tietenkin yrityksen johto.

Uudelle kasvulle edellytykset

Kun uusi strategia syntyy, yritys joutuu kysymään, onko sillä oikeat toteuttajat kasassa. Useinkaan näin ei ole. Yrityksessä ei välttämättä ole osaamista esimerkiksi kasvavan yrityksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta, yrityskauppojen tekemisestä, kansainvälistymisestä tai digitaalisten palvelujen rakentamisesta.

Monissa tapauksissa pääomasijoittaja osaa sparrata hallituksen kanssa johtoa tällaisissa usein toistuvissa tilanteissa. Joskus osaamista pitää kuitenkin palkata talon ulkopuolelta. Joissain tapauksissa pääomasijoittaja voi ottaa myös operatiivisen roolin. Esimerkiksi yrityskauppojen tekemisestä on sijoittajille karttunut runsaasti kokemusta.

Kuka johtaa kasvun rakentamista?

Keskeinen kysymys on myös, jatkaako ylin johto vai tarvitaanko taloon uusi vetäjä.

”Pitää myös kysyä rehellisesti, onko yrityksessä kasvukulttuuri, jonka avulla kasvua voi rakentaa”, sanoo Vuorela.

Kulttuurimuutos edellyttää usein johtotiimin uudistamista. Vanha johto ei välttämättä saa uutta vaihdetta silmään, vaikka pääomasijoittaja siihen kannustaisi. Tällöin yrittäjältä itseltään vaaditaan lähes poikkeuksellista kypsyyttä, kun täytyy valita uuden kasvun ja toimitusjohtajan roolin välillä.

”Me voimme tuoda mukaan monipuolisen työkalupakin ja avata mahdollisuuksia, jota yksittäisellä yrittäjällä ei useinkaan ole käytettävissä”, tiivistää Vaaka Partnersin Panu Vuorela pääomasijoittajan tuoman hyödyn.

Pääomasijoittajat osaavat etsiä kokeneita ja nälkäisiä vetäjiä esimerkiksi suurten yritysten avainpaikolta. Suuressa yrityksessä monipuolisen urapolun tehnyt ihminen voi hyvinkin olla kiinnostunut yrittäjämäisestä uran vaihdosta. Tällöin hyppy pääomasijoittajan tukeman kasvuhakuisen yrityksen ohjaksiin voi kiinnostaa.

”Oikeiden kannustimien avulla voimme houkutella kovia tekijöitä kasvuhakuisiin yrityksiin”, sanoo Vuorela.

Yhtiön pääomittaminen on kolmas työkalupakin elementti. Siinä pääomasijoittaja nimensäkin mukaisesti voi auttaa. Pääoma on kuitenkin vain yksi pakin työkaluista.

Työkalut ovat tuottaneet myös tulosta. Vaaka Partners on sijoittanut vuosien 2008 ja 2015 välillä 12 yritykseen ja yli kaksinkertaistanut näiden liikevaihdon. Sijoituskohteet ovat kasvaneet tuona aikana vuosittain yli 15 prosenttia, joista puolet on ollut orgaanista kasvua. Loput kasvusta on tullut yhteensä yli 40 yritysoston avulla.

Rakenteet kuntoon

Kun uuden alun ensimmäiset vaiheet on hoidettu, alkaa arki. Siinä vaiheessa pääomasijoittaja tukee yritystä etenkin aktiivisen hallitustyön avulla.

”Meidän yhtiöissä hallitus ei ole kumileimasin, vaan sparraa johtoa aktiivisesti koko matkan ajan”, sanoo Vuorela.

Uuden kasvun onnistuminen edellyttää, että taloon mahdollisesti jäävällä yrittäjällä, pääomasijoittajalla ja uudella johdolla on jo sopimusvaiheessa yhteinen näkemys keskeisistä asioista.

”Ellei näin ole, menevät sukset myöhemmin helposti ristiin.”

Monet yrittäjävetoiset yhtiöt ovat ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa omistajuus, toimitusjohtajuus ja hallitus eivät ole saman henkilön käsissä. Tätä siirtymää helpottaa Vaaka Partnersin hallintomalli, jossa on määritelty esimerkiksi hallituksen ja toimitusjohtajan työnjako sekä monta muuta hyvän hallinnon periaatetta.


Pääomasijoittaja avasi uusia polkuja

Vaaka Partners avasi uuden näkymän Kh-kiinteistöpalvelun yrittäjille ja uudelle toimitusjohtajalle.

Kh-kiinteistöpalvelun pääomistajilla oli monta vaihtoehtoa, kun he pari vuotta sitten alkoivat miettiä uutta polkua toiminnassa. Noin 25 vuotta toiminut yhtiö oli kasvanut yli 30 yrityksen ryppääksi. Velkaa ei ollut ollenkaan, ja omistajat olivat vielä hyvässä vedossa.

”Uudet haasteet ja toimenkuvat löytyivät ottamalla normaalia tiukempi kasvuvaihde. Se vaati käytännössä ulkopuolista sijoittajaa”, sanoo liiketoimintajohtaja Matti Lukkari, joka oli toinen pääomistaja ennen Vaaka Partnersin mukaan tuloa.

Pääomasijoittajan mukaantulo tuntui houkuttelevalta muun muassa siksi, että pääomasijoittaja pystyi tarjoamaan kiinnostavammat ehdot kuin pankki.

”Jos neuvottelut Vaaka Partnersin kanssa olisivat kariutuneet, ei sekään olisi ollut katastrofi, mutta kasvuaskeleet olisivat varmasti olleet hitaammat”, sanoo Lukkari.

Uusi kasvuhakuinen strategia on tuottanut jo 10 yritysostoa ja liikevaihdon tuplaantumisen noin 53 miljoonaan euroon. Uuteen strategiaan kuului myös ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaaminen. Tehtävään löytyi puolitoista vuotta sitten Tiina Nieminen, joka oli aiemmin toiminut muun muassa VR Groupin ravintolapalveluita tuottavan Avecran toimitusjohtajana.

Niemisen vahvuuksiin kuuluu kokemus johtamisjärjestelmien ja konseptien rakentamisesta. Juuri niitä nopeasti kasvava yhtiö kaipasi. Suurissa yhtiöissä aiemmin toimineen Niemisen askelta pk-yritykseen helpotti se, että taustalla oli systemaattisesti toimiva pääomasijoittaja.

”Pidin haastattelussa näkyneestä ajattelutavasta, johon kuuluivat selkeät tavoitteet sekä keinot, jolla tavoitteet saavutetaan”, sanoo Nieminen.

Keinoja olivat muun muassa kasvun mahdollistavan organisaation rakentaminen ja systemaattinen hallitustyö. Myös mahdollisuus yrittäjyyteen kiinnosti.

”Se herätti heti mielenkiintoa, vaikka itselläni ei ollut minkäänlaista yrittäjätaustaa.”


Vaaka Partners

  • Perustettu 1989 (OKO Venture Capital -nimellä).
  • MBO-irtaantuminen 2010.
  • Omistus: Toimiva johto.
  • Toimitusjohtaja: Juha Peltola.
  • Henkilöstö: 15 sekä 14 säännöllisessä yhteistyössä olevaa teollista neuvonantajaa.
  • Rahastojen sijoitussitoumukset 470 miljoonaa euroa.
  • Sijoituskohteita: Tietokeskus, Molok, LTP-Group, Unisport-Saltex (yhteinen sijoitus Tesin kanssa), Fysios, Kh-Kiinteistöpalvelut, Enegia, Sataservice, Solita, Ovenia, Musti & Mirri.
  • Rahastot: Vaaka Partners Buyout I sekä Vaaka Partners Buyout Fund II ja III, joissa myös Tesi on mukana sijoittajana. Lisäksi Kasvurahastojen Rahasto (KRR) on sijoittanut Buyout Fund II -rahastoon ja KRR II Buyout Fund III -rahastoon.

Panu Vuorela

  • Koulutus: Tuotantotalouden diplomi-insinööri.
  • Partneri. Vaaka Partnersissa vuodesta 2007.
  • Aikaisempi ura: Liiketoiminnan kehittäjä Soneran yritysliiketoiminnassa, pääomasijoittaja Piilaaksossa ja matkapuhelimiin karttaohjelmistoja kehittäneen Navicoren toimitusjohtaja.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kasvu-verkkolehdessä 1/2017.