Marko Parkkinen: Omistaminen ei ole synti vaan taito

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

”Suomalaisten mielestä on hyväksyttävää hankkia omaisuutensa ajamalla kilpaa tai voittamalla lotossa, mutta jos henkilö omistaa yrityksen ja luo sillä omaisuuden, häntä voidaan pitää riistäjänä tai vähintään epäilyttävänä. Menestyminen omistajana vaatii kuitenkin työtä, taitoa, omistautumista ja ripauksen onnea siinä missä jääkiekon pelaaminenkin”, hallitusammattilainen, sarjayrittäjä ja Ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen lataa.

Moni muistaa laulun 20 perheestä. Siinä väitetään, että 20 varakkaalla perheellä on ansiottomasti saatua taloudellista valtaa, joka kuuluisi kansalle. Samaa sukua on ajatus, että rikkaat syntyvät kultalusikka suussa ja kuolevat kultaharkko kielen päällä tekemättä varallisuutensa kasvattamiseksi mitään. Vastaavat uskomukset ovat Marko Parkkisen mielestä leimanneet suomalaisten käsitystä omistamisesta ja omistajista aivan viime vuosiin saakka. Viimeisin takaisku sattui aivan hiljattain.

”Professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tutkimus Suomen huipputuloisten ajatuksista ei tehnyt hyvää omistamisen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Tutkimuksessa esiin tulleet, itsekkäät ja vastenmieliset äänenpainot eivät vastaa omia käsityksiäni eivätkä mielestäni myöskään suomalaisten omistajien valtaosan käsityksiä. Sattumalla on yllättävänkin paljon merkitystä menestyksen osatekijänä, eikä se tee ihmisestä kyvytöntä tai laiskaa, jos hänellä on ollut huono tuuri. Kun lisäksi kyvyt vaihtelevat normaalijakauman mukaisesti, on selvää, ettei kaikista ole samaan”, hän sanoo.

Suomi on täynnä omistajia

Parkkinen hämmästelee omistajuuden huonoa mainetta ottaen huomioon, että omistajuudella on Suomessa poikkeuksellisen pitkät ja vahvat juuret. Maanviljelijät ovat pääosin omistaneet tilansa, ja osuuskunnallinen toiminta on ollut poikkeuksellisen laajaa. Ruukinpatruunat tulivat kyllä ulkomailta Suomea teollistamaan, mutta toisen maailmansodan jälkeen tarvittiin valtion leveitä hartioita teollisuuteen omistajiksi, jotta sotakorvaustuotanto saatiin valmistetuksi ajallaan.

”Valtion omistusten määrät pörssiyrityksissä ovat historiallisista syistä meillä poikkeuksellisen suuret, joten voi sanoa, että jokainen suomalainen on merkittävä omistaja. Siihen nähden on outoa, ettei omistamisen arvostus ole suurempi. Yrittäminen kyllä hyväksytään, muttei siinä onnistumista ja sen seurauksena tullutta vaurastumista.”

Ratkaisutoimisto Seedi käynnisti muutama vuosi sitten Hyvä omistaja -hankkeen, jonka tavoitteena on nostaa esille omistajuuden merkitystä yhteiskunnassa ja lisätä ymmärrystä omistamisesta taitona ja työnä. Hankkeessa palkitaan vuosittain hyvä omistaja. Parkkisen mukaan asenteissa on jo nähtävissä muutosta oikeaan suuntaan, mutta ei ota kaikkea kiitosta itselleen.

”Myös esimerkiksi Boardman-osaamisverkosto on puhunut tästä paljon. Ajattelijoiden hyvätkin ajatukset lähtevät leviämään vasta, kun verkostoitujat tarttuvat niihin ja alkavat levittää niitä. Vähitellen valtaosa ihmisistä lähtee asian taakse”, hän kuvaa.

Omistajan rooli ymmärretään usein väärin

Parkkisen mukaan omistajan roolin heikko ymmärrys näkyy suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa siten, että väärät henkilöt tulevat helposti tuomituiksi asioista, jotka kuuluvat omistajan vastuulle.

”Hyvä esimerkki on Fortumin entisen toimitusjohtajan Mikael Liliuksen leimaaminen ahneeksi kohtuuttomina pidettyjen johtajaoptioiden vuoksi. Toinen samantyyppinen tapaus on tuoreempi, Postin pääjohtajan Heikki Malisen palkasta syntynyt kohu.”

”Omistajan tärkein ja samalla usein vaikein tehtävä on yrityksen tavoitteiden ja niitä tukevien kannustimien asettaminen. Rima ei saisi olla liian alhaalla eikä liian korkealla, jotta johdon motivaatio pysyy optimaalisena. Joskus rimaa ei aseteta selvästi tiettyyn kohtaan, vaan toimitusjohtajalle viestitään, että mitä enemmän tulosta teet, sitä enemmän saat itse. Periaate toimii omistajien itsensä suhteen, mutta voi tuottaa ongelmia toimivaan johtoon sovellettuna”, Parkkinen sanoo.

Toimivan johdon palkkion suora sitominen yrityksen tulokseen voi johtaa siihen, että tulos tehdään leikkaamalla tulevaisuuteen tähtääviä investointeja. Näin saadaan väliaikaisesti hyvä tulos, mutta yrityksen kehityksen kannalta tehdään karhunpalvelus. Korkeiksi kohoavat palkkiot ovat lisäksi omiaan herättämään pahaa verta, kuten esimerkeistä voi päätellä.

Omistaminen vaatii yhä enemmän

Parkkisen mukaan toimivan johdon rooli on ylipäätään Suomessa korostuneempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa omistamisen arvo ja merkitys ymmärretään paremmin kuin meillä.

”Jos ajatellaan, että omistamiseen ei liity aitoa tekemistä eikä osaamista, operatiivisen johdon rooli ja vastuu ylikorostuvat. Samaan aikaan markkinoiden muutos tekee omistamisesta yhä haastavampaa. Kun markkinat globalisoituvat ja käännöspalvelujen kehittymisen myötä kielimuurit murtuvat, suomalaisetkin yritykset joutuvat kilpaileman aidosti markkinataloudessa. Nämä muutosvoimat asettavat yritysten ja yritysomaisuuden kehittämiselle uudenlaisia haasteita, joiden ratkomisessa tarvitaan nimenomaan osaavia omistajia”, hän sanoo.

Parkkinen mukaan toimiva johto on vastuussa tästä päivästä, omistajat huomisesta ja ylihuomisesta. Ketkä muut kuin omistajat voisivat ryhtyä ratkomaan isoimpia ongelmiamme ilmastonmuutoksen torjumisesta alkaen? He pystyvät tekemään päätöksiä investoinneista, jotka eivät tuota heti tuottoa. Heidän vastuullaan on yrityksen riskinoton tason määrittely sekä myös, miten eettisesti yrityksissä toimitaan.

”Uusiin mahdollisuuksiin tarttumisen aikaikkunat ovat entistä lyhyempiä, ja siksi omistamisen vaativuustaso kasvaa koko ajan”, Parkkinen sanoo.

Omistamisen taitoa voi hänen mukaansa opiskella samoin kuin mitä tahansa muutakin: lukemalla, jututtamalla itseään viisaampia, kokeilemalla ja ottamalla opiksi kokemastaan.

Kuva: Junnu Lusa

Lue myös: Omistaja, teetkö oikeita asioita? Lue Marko Parkkisen neljä teesiä!


Marko Parkkinen

Kuka: Kehitys- ja konsulttiyhtiö Seedin toimitusjohtaja, joka on ollut mukana perustamassa 23 eri yritystä, muun muassa Härkiksestä tunnetun Verso Food Oy:n sekä puumuoveja kehittävän Woodly Oy:n. Toiminut vuosien aikana yli 20 yrityksen hallituksessa. Ideoinut ja käynnistänyt Yrittäjästä omistajaksi -hankkeen ja useita muita yhteiskunnallisia ohjelmia.

Koulutus: Diplomi-insinööri ja BBA

Aiempi työkokemus: Aloitti uransa Imatran Voiman markkinoinnissa ja sisäisenä konsulttina, minkä jälkeen toimitusjohtajana mainostoimisto Euro RSCG:ssä. Mukana perustamassa mainostoimisto Bob Helsinkiä, jonka toimitusjohtajana ja sitten hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuoden 2006 loppuun.

Erityistä: Kiinnostuneempi luonnossa liikkumisesta kuin tavaroista. Tykkää lukea kirjoja ja pilkkoa puita mökillä.

Verkkosivut: seedi.fi, yrittajastaomistajaksi.fi