Menestys rakennetaan ilmastoymmärryksen kivijalalle

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Vaikuttavuudella tähdätään laajoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka parantavat ihmisten ja ympäristön hyvinvointia pitkällä aikajänteellä. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström sekä Tesin johtaja Heli Kerminen pohtivat vaikuttavuuden vaateita ja Suomen hiilineutraaliustavoitteita yritysten todellisuuden ja pääomamarkkinan kehittämisen kannalta. Miltä näyttää kestävän kehityksen suhde tuloksekkaaseen yritystoimintaan?

Hallitus haluaa Suomen näyttävän tietä ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja saavuttavan hiilineutraaliuden jo 2035 mennessä. Elinkeinoministeri Katri Kulmunin mukaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn tulee tapahtua teollisuuden kautta.

Ilona Lundström kertoo, että hallitusohjelmassa edellytettyä nopeaa systeemistä muutosta tavoitellaan yhdessä yritysten kanssa laadittavilla vähähiilisyyden tiekartoilla, joita tehdään toimialakohtaisesti. Mukana ovat metsä- ja kemianteollisuus sekä metallinjalostus, mahdollisesti muitakin. Kestävän kehityksen lisäksi pyritään siihen, että ratkaisut kantavat ajallisesti ja alueellisesti kauas ja edistävät vientiä.

”Luonnollisesti voi herätä kysymyksiä siitä, vaatiiko tavoitteiden saavuttaminen kestävän kasvun sijasta myös kasvun hillitsemistä esimerkiksi energian ja liikenteen suhteen. Olen joka tapauksessa vakuuttunut siitä, että yritykset, jotka eivät ota ilmastoasioita huomioon, tulevat olemaan pidemmällä aikavälillä häviäjiä myös liiketoiminnassa”, hän painottaa.

Lundström kertoo EU:n epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa kesäkuussa esiintyneestä Sulapacista, joka tekee täysin luonnossa hajoavia ja biopohjaisia pakkausmateriaaleja. Se on hänen mukaansa hyvä esimerkki tilaisuuksien ennakoinnista, sillä Euroopan unioni kieltää kertakäyttömuovit kahden vuoden kuluttua.

”Sulapac on hyvä esimerkki siitä, että tiukentuva ympäristölainsäädäntö on parhaimmillaan mahdollisuus, ei este”, jatkaa Lundström.

Hän arvioi, ettei kaikkea haitallista pystytä täysin korvaamaan. Sekin vaikuttaa, millaisia tiettyjen tuotteiden oletetaan tulevaisuudessa olevan: ominaisuudet määrittävät materiaaleja.

”Valtion tulee tukea sitä, että uudet esimerkiksi muovia korvaavat materiaalit, tuotteet ja ratkaisut pääsevät globaaleille markkinoille. Tuotteiden ja ratkaisujen pitää olla myös skaalautuvia niin laadultaan kuin valmistuksenkin näkökulmasta”, Lundström toteaa.

Pääomasijoitusmarkkinaa kehitettävä globaalit ratkaisut mahdollistavaksi

Yritysten siirtyminen nykyistä kestävämpiin toimintatapoihin on välttämätöntä ja samalla aukeaa markkina suurten globaalien ongelmien ratkaisijoille. Nettopäästöjen nollaaminen vaatii investointeja muun muassa uusiutuviin energiamuotoihin, kiertotalouteen, energian varastointiin ja infrastruktuuriin.

”Ilmasto-ongelmia ratkotaan tehokkaasti yritys- ja innovaatiotoiminnan kautta. Me haluamme kehittää pääomasijoitusmarkkinaa siten, että yritykset saavat tähän lisää resursseja. Rahoitusta tulee tietoisesti ohjata kestävää kehitystä edistävään suuntaan”, sanoo Heli Kerminen.

Erityisen vaativia rahoituksellisesti ovat hänen mukaansa luonteeltaan teolliset prosessi-innovaatiot ja materiaaliteknologiat. Niiden kaupallistaminen vie aikaa ja vaatii pääomia, kun teknologia pitää todentaa demojen ja pilottilaitosten kautta ennen teollisen mittakaavan saavuttamista.

Tesillä on Kiertotalousohjelma, jolla rahoitetaan kiertotalouden piiriin kuuluvia yrityksiä yhteensä 75 miljoonalla eurolla. Suorien sijoitusten lisäksi tavoitteena on synnyttää Suomeen kiertotalouteen sijoittavia pääomasijoitusrahastoja. Kumppanuus Euroopan investointipankin kanssa mahdollistaa Euroopan strategisten investointien rahaston ESIR:n takaaman pk-yritysten ja innovatiivisten midcap-rahoitusten kanavoimisen pääomasijoituksina, mikä lähtökohtaisesti mahdollistaa mittavatkin hankkeet.

EU etsii keinoja luoda ilmastonmuutosta torjuva ja kestävää kehitystä tukeva rahoitusjärjestelmä. Komissio on arvioinut, että EU:ssa pitää suunnata 180 miljardia euroa vuosittain lisää investointeja kestävän kehityksen kohteisiin, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään. EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa Horisontti Eurooppa -ohjelmalla tähdätään innovaatiovetoiseen siirtymään kohti kestävää kehitystä ja keksintöjen aiempaa nopeampaa markkinoille saamista.

”Julkinen rahoitus on parhaimmillaan riskiä jakamassa yksityisen pääoman rinnalla. Valtio mahdollistaa suuremman riskinoton kuin pelkästään yksityisellä rahoituksella usein on mahdollista. Myös eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on keskeistä Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Kestäviin ratkaisuihin on onneksi kasvavassa määrin rahoitusta saatavilla. Tesi on tehnyt strategista ja tuloksellista työtä, joten näen sille tehtäväkenttää eurooppalaisissa yhteistyökuvioissa”, sanoo Lundström.

Vaikuttavuus vaatii aitoutta − myös mittareilta

Jatkuvasta ilmastopuheesta huolimatta jotkut yritykset saattavat aitoon vaikuttavuuteen pyrkimisen sijaan tyytyä vastuullisen vaikutelman luomiseen. Vaikka ajateltaisiin, että kehityksen suunta on olennainen, muutoksen todentaminen edellyttää mittaamista. Valittavien kriteereiden viidakko on kaikkea muuta kuin helppokulkuinen.

”Olemme uudistamassa Tesin vaikuttavuuden tarkastelutapoja. Pyrimme edistämään vaikuttavuuden tavoittelua rahastojen hallinnointiyhtiöissä ja kohdeyrityksissämme. Haluamme tuoda esiin sitä, miten sijoitukset vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Pelkkä taloudellinen vaikuttavuus kohdeyritysten liikevaihdon, työpaikkojen tai viennin kasvulla mitattuna ei mielestämme riitä”, kertoo Kerminen.

”Euro on lopulta hyvin yksipuolinen mittari. Tesin toiminnan tulee toki lakisääteisesti olla kannattavaa pitkällä aikavälillä. Maksimaalisiin voittoihin ei kuitenkaan pyritä, vaan vaikuttavuuden eri osa-alueiden tulee olla tasapainoisesti huomioituna rahoitustoiminnassa”, arvioi Lundström.

Maailmalla tapahtuu mittareiden suhteen paljon. Vaikuttavuuden arviointi tulee jatkuvasti yhä laajemmin osaksi tavoitteellista sijoitustoimintaa. EU:ssa valmistellaan luokitusjärjestelmää kestävän rahoituksen ja sijoitusten työkaluksi.

”Uskon, että tulee tapahtumaan siirtymä ympäristökirjanpitoon. Ilmastovaikutusten lisäksi muutkin ympäristövaikutukset raportoidaan ja niiden kokonaisuus arvioidaan. Parinkymmenen vuoden päästä kummastellaan, oliko aikaa ennen sitä. Kun vaikutukset mitataan ja todennetaan, pystytään yhä paremmin ohjaamaan kehitystä”, sanoo Kerminen.

”Ympäristönäkökohtien lisäksi haluamme edistää myös sosiaalisen vaikuttavuuden mittareita yhteistyössä suomalaisen pääomasijoitusalan kanssa”, hän jatkaa.

Verkostojohtajuus avaa kehittyvät markkinat pk-yrityksille

Suurimmat absoluuttiset ilmastovaikutukset syntyvät väestönkasvun ja elintason nousun myötä kehittyvissä talouksissa Aasiassa ja Afrikassa. Suomen on arvioitu etenkin kehittyvillä markkinoilla jäävän ratkaisujen viennissä jälkeen muista Pohjoismaista, etenkin Ruotsista ja Tanskasta. Miten pk-yritys voi astua kehittyvien maiden ratkaisujen näyttämölle?

”Yksittäinen pk-yritys on usein laajoille markkinoille liian pieni. Siksi meidän pitää luoda verkostoja ja kokonaistarjoomia.  Isot yrityksemme voivat toimia ovenavaajina. Myös julkisen sektorin ja yritysten pitää toimia rinnakkain. Valtion läsnäolosta on hyötyä esimerkiksi Aasian markkinoilla”, katsoo Ilona Lundström.

”Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, mutta paraskaan osaaminen ei hajallaan olevana riitä. Nyt tarvitaan bisnespohjaista kokonaisuuden hallintaa ja rohkeaa markkinoille menoa. Kokonaisuuden on soitava yhteen ja ratkaisujen lunastettava asiakaslupauksensa”, hän kannustaa.


Ilona Lundström

Kuka: Työ- ja elinkeinoministerön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkö, ylijohtaja. Vastaa myös innovaatiopolitiikkaa toteuttavien toimijoiden, kuten Tesin, Business Finlandin ja Finnveran omistajaohjauksesta.

Koulutus: Hallintotieteiden tohtori Tampereen yliopistosta.

Työkokemus: Nykyisessä virassaan vuodesta 2016. Tätä ennen Tekesin johtotehtävissä ja Kuntaliitossa. Tekesissä vastasi isojen yritysten, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä julkisten palvelutarjoajien rahoituspäätöksistä ja asiakaspalvelusta.

Miksi juuri TEM: Aitiopaikka myös yritysmaailmaan, näkee, miten suomalaiset kasvavat ja menestyvät maailmalla.

Muistijäljen jättänyt vaikuttavuus: Partion Johtajatulilla pari vuotta sitten kuultu Sulapacin yritystarina perustaja Suvi Haimin kertomana.


Heli Kerminen

Kuka: Venture Capital -sijoitustiimissä toimiva johtaja Tesissä.

Koulutus: DI Teknillisestä korkeakoulusta, MBA Aalto Executive Educationista.

Työkokemus: Tesissä 11 vuotta. Aiemmin Tekesissä, viimeksi innovaatioiden kaupallistamisesta ja kasvuyrityksistä vastanneena johtajana, sitä ennen Soneralla.

Miksi juuri Tesi: Uskoo, että yritysten kasvua ja kansainvälistymistä voidaan tukea sekä pääomamarkkinaa kehittää yritysten ja julkisen sektorin kumppanuudella.

Muistijäljen jättänyt vaikuttavuus: Suomalaiset perheyhtiöt, jotka edistävät ympäristöhaasteiden ratkaisua ja kestävää kehitystä, kuten Sinituote, John Nurmisen Säätiö, Baltic Sea Action Groupin toimijat ja ST1:n Mika Anttonen. ”Edustavat oikeaa omistajuutta, jolla on kädenjälki.”