Mistä kannattaa aloittaa, kun mielii Kiinan markkinoille?

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Shanghaissa Invest in Finlandia edustava Dr. Bin Zhu houkuttelee työkseen kiinalaisia suoria sijoituksia Suomeen ja auttaa suomalaisyrityksiä löytämään jalansijaa Kiinassa. Miten eri alueet eroavat toisistaan ja pitää ottaa huomioon? 

Bin Zhu tunnetaan myös itäaasialaiseen tapaan nimellä Zhubin. Vuodesta 2014 lähtien hänen tehtävänään on ollut houkutella suoria sijoituksia Kiinasta suomalaisiin hankkeisiin ja suomalaisille yrityksille. Suomen ja Kiinan suhteet ovat aina olleet hyvät, mutta kiinalaiset eivät silti ole juurikaan sijoittaneet Suomeen – paitsi aivan viime aikoina. 

”Vuodesta 1950 vuoteen 2014 kiinalaisten Suomeen tekemien investointien kumulatiivinen arvo oli noin 125 miljoonaa dollaria”, Zhubin sanoo. ”Kehitys on ollut nopeaa, sillä vuodesta 2014 tähän päivään laskettuna vastaava luku on noussut lähelle 10 miljardia dollaria”, hän jatkaa. 

Zhubin on Invest in Finlandin Kiinan alueesta (Greater China) vastaava johtaja. Invest in Finland on osa valtion omistamaa Business Finlandia, joka luo edellytyksiä innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen, investointeihin ja matkailun edistämiseen.  

Peru lentosi, lähdetäänkin Suomeen! 

Viime vuosina kiinalaiset ovat tehneet Suomessa useita isoja kauppoja. Tencent osti peliyhtiö Supercellin osake-enemmistön, National Semiconductor Industry Group hankki omistukseensa Okmeticin, Thundersoft osti autojen käyttöliittymiä kehittävän Rightwaren ja yksi maailman johtavista akkuvalmistajista, CATL, investoi merkittävän summan Valmet Automobileen. 

”Viime vuosien 50 isosta kaupasta olemme olleet mukana noin 30:ssa. Jokainen tapaus on ollut erilainen. Joissakin olemme olleet mukana intensiivisesti, joihinkin olemme tarjonneet vain hieman tukea”, hän kertoo.  

Huawein Tampereelle perustama tuotekehityshubi on hyvä esimerkki hankkeesta, jossa Zhubinilla on ollut sormensa pelissä. Microsoft sulki Tampereen matkapuhelinyksikkönsä vuonna 2016 jättäen jälkeensä tyhjät laboratoriot ja tuhansia työttömiä maailmanluokan osaajia. 

”Soitin Huaweille ja kerroin heille yksiköstä ja sen kamera- ja akustiikka-asiantuntijoista, ja kontaktini Charles Ain kiinnostus heräsi. Huawei oli juuri etsimässä paikkaa uudelle audiolaboratoriolleen. Itse asiassa heillä oli jo lentoliput hankittuina eri kohteeseen, mutta he vaihtoivat lippunsa ja lähtivätkin tutustumaan Suomeen. Jo muutaman viikon kuluttua he haastattelivat mahdollista henkilöstöä Suomessa IIF:n ja Tredean tukemina. Huawein Tampereen R&D-keskus avattiin kolmen kuukauden sisällä tästä.” 

Suomalaiset ideat ja kiinalaiset resurssit yhteen 

Zhubinin tehtävä on kaksitahoinen. Hän pyrkii yhtäältä vakuuttamaan kiinalaisia yrityksiä Suomeen sijoittamisen järkevyydestä, toisaalta hän auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään jalansijaa Kiinassa. 

”Tyypillinen tapaus on suomalainen PK-yritys, joka kehittää uniikin innovaation ja ajattelee, että Kiina voisi olla heille hyvä potentiaalinen markkina-alue. Heiltä kuitenkin puuttuvat resurssit ja tieto siitä, miten Kiinan markkinoille tullaan”, Zhubin kertoo. 

”Samaan aikaan kiinalainen yritys tarvitsee innovaatioita vahvistamaan tuotteitaan ja tuotekehitystään. He etsivät uskottavaa yritystä ja innovaatiota, joka voidaan soveltaa kiinalaisille markkinoille. Me katsomme, mitkä hankkeet voisivat sopia yhteen ja esittelemme toimijat toisilleen.” 

Zhubin tekee toki muutakin kuin järjestää tapaamisia. Hän ja Business Finlandin kollegat varmistavat yhdessä talous- ja lakiasiantuntijoiden sekä paikallisten viranomaisten kanssa, että hankkeissa on kaikki kunnossa. Järjestelmän tuntemusta tarvitaan esimerkiksi investointeihin liittyvien paikallisten rajoitusten takia.  

”Välillä Kiinaa luullaan vain edullisten tuotantokustannusten maaksi ja unohdetaan, miten kehittynyt maa se on teknologisesti, Zhubin sanoo.

FinChi on valmis auttamaan 

Kun Kiinan markkinat kiinnostavat yrittäjää, Zhubin osa neuvoa, miten siellä pääsee alkuun. 

”Kun yritys on Kiinan-hankkeensa alkumetreillä, kannattaa olla yhteydessä Business Finlandiin kuuluvan FinChin Shanghain tiimiin. Perustamisestaan, vuodesta 2005 lähtien FinChi on auttanut noin 130 suomalaisyritystä tunnustelemaan toimintamahdollisuuksia Kiinassa. Business Finlandin palvelut ovat suomalaisyrityksille ilmaisia, ja sen maine on Kiinassa hyvä”, Zhubin toteaa. 

Kiina on laaja maa, ja suomalaisyrityksen voi olla vaikeaa päättää, mistä aloittaa.  

”Yleensä ottaen itärannikko on useimmille yrityksille helpompi. Shanghai on avoin ja ystävällinen ja sen kulttuuri on kansainvälinen, vaikka siellä toki on myös kalliimpaa. Teknologiayritysten kannattaa ehkä harkita Hangzhouta tai Senzheniä. Jos asiakkaiksi halutaan isoja, valtio-omisteisia yhtiöitä, Peking voi olla hyvä vaihtoehto”, Zhubin luettelee. 

Suomalaisilla on usein opittavaa FinChin tiimiltä esimerkiksi IPR-asioista, eivätkä he aina malttaisi odottaa oikea hetkeä. ”Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännökset on hyvä opiskella, ja aika on kypsä markkinoille tuloon vasta, kun brändin ja innovaation arvo ymmärretään Kiinassa”, Zhubin neuvoo. 

Suomi on pieni ja hiljainen maa, jota kiinalaiset eivät välttämättä erota muista Pohjoismaista kovin hyvin. Zhubinin mukaan Suomesta tiedetään usein vain Nokia ja F1-kuljettajat kuten Kimi Räikkönen. Ennakkoasenne Pohjoismaita kohtaan on yleensä kuitenkin erittäin myönteinen.

Lähde Kiinaan ilman ennakkoluuloja 

”Välillä Kiinaa luullaan vain edullisten tuotantokustannusten maaksi ja unohdetaan, miten kehittynyt maa se on teknologisesti. Esimerkiksi Kiinan verkkokauppasektori kuuluu maailman parhaimmistoon”, Zhubin sanoo.  

Toinen yleinen väärinkäsitys on ajatella Kiinaa homogeenisena maana, jossa on tietyt käyttäytymissäännöt ja yhtenäinen bisneskulttuuri. Zhubin huomauttaa, että Kiina saattaa kyllä olla yksi markkina-alue, mutta sen kulttuuri on hyvin rikas ja monipuolinen. Esimerkiksi kiinan kielen murteet eroavat toisistaan yhtä paljon kuin eurooppalaiset kielet, ja bisneksen tekemistä Kiinan eri kolkissa voi verrata vaikkapa Yhdysvaltain ja Kanadan bisneskulttuurien eroihin. 

”Yleistäminen on vaikeaa, mutta tuntuu, että suomalaiset omaksuvat yhden ajatuksen ja pitävät siitä kiinni. Kiinalaiset ovat joustavampia. He etsivät aina uusia mahdollisuuksia.” 

”Suosittelen, että tulija luopuu ennakkokäsityksistään, tulee Kiinaan ja kokee sen itse. Bisneksen tekoon saa kyllä meiltä apua tarvittaessa”, Zhubin lupaa. 

 Kuvat: Junnu Lusa 


 

Zhu Bin 

Kuka: Invest in Finlandin Kiinan aluejohtaja.  

Toimipaikka: FinChi, Shanghai City, Kiina. 

Koulutus: Ph.D., Molecular evolution, Ecological and Evolutionary Biology 

Ammatillinen tausta: Innovation Centre Denmarkin toimitusjohtaja, Brittiläisen Kolumbian innovaatio- ja investointineuvoja, apulaisprofessori Fudanin yliopistosssa. 


Business Finland 

Mikä: Business Finland syntyi vuoden 2018 alussa, kun Finpro ja Tekes yhdistyivät. Business Finland auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja rahoittaa tutkimusta ja innovaatioita sekä edistää matkailua. Invest in Finland, joka markkinoi Suomea ulkomaisille yrityksille investointikohteena ja tarjoaa niille palveluja, on osa Business Finlandia.  

Henkilöstö: 600 asiantuntijaa 40 toimistossa kansainvälisesti ja 20 paikallistoimistoa Suomessa. Pääkonttori Helsingissä. 

Verkkosivut: www.businessfinland.fi, 

www.investinfinland.fi/ 


FinChi  

Mikä: Finland-China Innovation Center, FinChi, on Business Finlandin ja Invest in Finlandin Kiinassa toimiva organisaatio, jolla on innovaatiokeskus Shanghaissa. Tarjoaa palveluja suomalaisyrityksille, jotka suunnittelevat ja aloittavat toimintaa Kiinassa. 

Perustettu: 2005. 

Verkkosivutwww.finchi.cn