Suomalainen pääomasijoitusmarkkina on kaukana monimuotoisesta. Esimerkiksi Tesin 41 kohderahastosta joka toisella on sijoitustiimissään pelkkiä miehiä. Johtaja Heli Kerminen on kuitenkin toiveikas: ”Uskon, että monimuotoisuuden vaatimus tulee alalle yritysten kautta. Osa teknologiayrittäjistä valitsee jo nyt mieluummin sijoittajan, jolla on näyttöä monimuotoisuudesta”, hän sanoo.
Vanha, tuttu yhdenvertaisuuden ajatus sai uutta tuulta alleen, kun Yhdysvaltain teknologiapiireissä alettiin 2010-luvun aikana puhua yhä enemmän diversiteetin eli monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden haasteista ja kriittisestä merkityksestä teknologia-ajan tulevaisuuden kannalta. Inklusiiv-yhteisön perustaja Katja Toropainen havainnoi kehitystä aitiopaikalta Slushin pääkuraattorina.
”Tavatessani yrittäjiä ja pääomasijoittajia muun muassa Lontoossa ja Piilaaksossa huomasin, että teemasta puhuttiin paljon. Itse en edes ollut varma, mitä sanat ”diversity” ja ”inclusion” olivat suomeksi. Hankittuani lisää tietoa ymmärsin, miten tärkeä työsarka monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen on. Tilastot ja tutkimukset osoittavat, että teknologia- ja sijoitusaloilla on isoja rakenteellisia haasteita, jotka tulee ratkaista”, hän kertoo.
Monimuotoisella työpaikalla on töissä monenlaisia ihmisiä. Monimuotoisuuden aspekteja ovat esimerkiksi ikä, koulutus, sukupuoli, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai etninen tausta. Inklusiivisessa työympäristössä kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti ja heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit. Tämä johtaa psykologiseen turvallisuuteen, joka edistää luovuutta ja hyvinvointia ja auttaa yksilöitä ja tiimejä saavuttamaan parhaat tulokset.
”Teknologia-alalla yksi lähtölaukaus oli ohjelmistokehittäjä Tracy Choun blogipostaus. Hän kysyi, miksi datajohdetulla teknologia-alalla puhutaan monimuotoisuudseta, vaikkei tiedetä edes naisten osuutta insinööritehtävissä olevista. Hän julkaisi oman silloisen työpaikkansa, Pinterestin, tilastot. Moni pienistä alan startupeista seurasi esimerkkiä. Sitten isommat startupit, kuten Etsy ja Dropbox julkaisivat datansa. Lopulta myös isot yritykset, kuten Google, Facebook ja Microsoft, alkoivat julkaista diversiteettiraportteja”, Toropainen jatkaa.
Data nostaa vinoutuneet rakenteet näkyviin
Euroopan pääomasijoitusalalla monimuotoisuuden uranuurtajia ovat pääomasijoitusalan diversiteettiä edistävä Diversity.vc ja pääomasijoitusyhtiö Atomico, jotka ovat laatinet kattavan Inclusion and Diversity in Tech -oppaan. Atomicon selvitys State of European Tech julkaistiin viime vuonna Slushissa Helsingissä. Suomessa Tesi osoitti edelläkävijyyttä laatiessaan viime vuonna monimuotoisuuskartoituksen suomalaisesta pääomasijoitusmarkkinasta ja Tesistä osana yritysvastuun tavoitteitaan.
”Tarkastelimme Tesin omaa organisaatiota, kohderahastojemme sijoitustiimejä ja kohdeyritystemme hallituksia. Havaitsimme muun muassa, että 50 prosentissa kohderahastoistamme ei ollut sijoitustiimissään yhtään naista. Ulkomaisissa rahastotiimeissä oli lähes neljännes (24 %) naisia, suomalaisissa vain 16 prosenttia. Kohdeyhtiöiden hallitusten jäsenistä kahdeksan prosenttia oli naisia. Tarkastelimme myös ikä- ja kansalaisuusjakaumia. Työ on vasta alussa, ja lisää dataa tarvitaan niin Suomen kuin Euroopankin tilanteesta”, johtaja Heli Kerminen kertoo.
Se tiedetään jo ennestään, että pääomasijoittajat lähestyvät nais- ja miesyrittäjiä erilaisilla kysymyksenasetteluilla ja ennakko-odotuksilla. He rahoittavat useimmin yrittäjiä, joihin he samaistuvat esimerkiksi koulutus- tai kulttuuritaustan, sukupuolen, kiinnostuksen kohteiden tai harrastusten kautta. Euroopassa 92 prosenttia ja Suomessa 94 prosenttia pääomasijoituksista kohdistui miesperustajatiimeille vuonna 2018. Kerminen pitää tätä vakavana rakenteellisena ongelmana, joka uhkaa Suomen kilpailukykyä ja talouden uudistumista.
”Pääomasijoittajat ovat mukana valitsemassa, mitkä yritykset saavat lisää resursseja kasvuun ja mitä teknologioita kehitetään. Meillä ei ole varaa jättää innovatiivisten naisperustajien panosta käyttämättä. Se on hirveää kansallista tuhlausta”, hän sanoo.
Monimuotoinen tiimi kehittää kilpailukykyisempiä tuotteita
Monimuotoisuus on Kermisen mukaan tärkeää etenkin, kun halutaan rakentaa nopeasti kasvavia yrityksiä, joiden tuotteilla tai palveluilla on laaja, kansainvälinen asiakaskunta. Eri asiakasryhmien tarpeiden havaitseminen ja niihin vastaaminen voi olla vaikeaa, jos kehittäjäryhmä on kuin yhdestä puusta veistetty.
”Siten voi syntyä esimerkiksi tekoälyä, joka ei tunnista naisia ja ei-valkoisia yhtä hyvin kuin miehiä ja valkoihoisia. Twitterin perustaja Evan Williams on sanonut, että jos heidän tiimissään olisi alusta saakka ollut enemmän naisia, he olisivat ehkä voineet ehkäistä vihapuhetta ja ahdistelua paremmin tuotekehityksen keinoilla. Vihapuhetta ja ahdistelua on paljon netin alustoilla ja niistä naiset ja vähemmistöt kärsivät niistä merkittävästi muita enemmän”, Toropainen täydentää.
”Naiset käyttävät teknologiaa ja ovat sen käytön kohteina yhtä paljon kuin miehet. On tärkeää, että heitä osallistetaan myös teknologian kehittämiseen”, Kerminen jatkaa.
Tässä inklusiivisuus astuu kuvaan. Jotta teknologia-alalle saataisiin lisää monimuotoisuutta ja sitä kautta entistä kilpailukykyisempiä tuotteita, työpaikat pitäisi rakentaa sellaisiksi, että kaikki voivat keskittyä työhönsä ilman pelkoa syrjinnästä. Rakenteellisten haasteiden ja stereotypioiden takia ala ei tällä hetkellä välttämättä houkuttele esimerkiksi parhaita naistalentteja, muita marginalisoituja ryhmiä tai ulkomaalaista työvoimaa.
Monimuotoisuus ja inklusiivisuus kulkevat käsi kädessä
Diversiteetin merkitystä pääomasijoitusalalla on tutkittu etenkin Yhdysvalloissa. Toropaisen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että sukupuolen, etnisen taustan ja koulutuksen suhteen monimuotoiset sijoitustiimit tekivät parempaa tulosta kuin yksipuolisesti koostetut tiimit. Myös tällä alalla on kuitenkin tullut esiin, että monimuotoisuus yksin ei riitä.
”Tarvitaan myös aktiivista työtä inklusiivisen työkulttuurin, johtamisen ja prosessien, kuten tuotekehitys- ja rekrytointiprosessien parantamiseksi. Ilman sitä osa tiimiläisistä voi kokea ulkopuolisuutta eikä heidän parasta työpanostaan saada käyttöön. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus kulkevat käsi kädessä, ja psykologinen turvallisuus on tärkeä osa inklusiivisuutta”, hän sanoo.
Kerminen muistuttaa, että psykologinen turvallisuus korreloi suoraan tiimien tuottavuuden ja luovuuden kanssa. Turvallisessa ilmapiirissä jokainen uskaltaa tuoda ideansa yhteiseen kehittelyyn, ja keskustelu on rakentavaa.
”Psykologinen turvallisuus parantaa tuottavuutta myös sitä kautta, että se parantaa työhyvinvointia ja ehkäisee uupumista työssä. Tällä on vaikutusta sairauslomiin ja niiden kustannuksiin”, hän jatkaa.
Teknologia- ja sijoitusalojen naiset tarvitsevat esikuvia
Suomi on OECD-maiden kärkimaita työmarkkinoiden jakautumisessa miesten ja naisten aloihin, mikä näkyy myös miehisellä teknologia-alalla. Jos teknologiayrityksissä ei ole naisia näkyvissä asemissa, nuorille naisille voi syntyä vaikutelma, ettei naisia haluta eikä tueta. Roolimallit ovat Toropaisen ja Kermisen mielestä tärkeitä.
”Olisi mahtavaa nähdä lisää naisroolimalleja yrittäjinä, tuotekehityksessä ja johtotehtävissä sijoitus- ja teknologia-aloilla. Itselleni oli tärkeää tavata naisyrittäjiä matkoillani Tukholmassa ja Lontoossa. Koin voimakkaan herätyksen, että yrittäjyys ja sijoittaminen voivat olla minuakin varten. Muistan selvästi sen päivän, kun Sophia Bendz nimitettiin Atomicon partneriksi. Hän oli yksi ensimmäisistä naisista sillä tasolla Pohjoismaissa. Mitä enemmän näemme erilaisia henkilöitä johtajapositioissa sijoitusalalla, sitä useammat pystyvät innostumaan alasta ja näkemään itsensä siellä”, Toropainen sanoo.
Myös Kerminen muistaa Bendzin nimityspäivän kuin eilisen.
”Toivon kovasti, että saisimme enemmän naiskollegoja lähivuosina. Myös yritysten hallituksiin tarvittaisiin lisää naisia. Uskon, että monimuotoisemmat hallitukset tekevät parempia päätöksiä”, hän sanoo.
Toropainen lisää, että diversiteetin edistämiseksi tarvitaan monipuolisesti roolimalleja. Olisi eduksi, jos näkyviin asemiin nousisi naisten lisäksi esimerkiksi kansainvälisiä osaajia ja eri etnisistä taustoista tulevia.
”Teknologia-alalla on rakenteellista seksismiä ja rasismia, jotka haittaavat naisten ja rodullistettujen (people of colour) etenemistä ja työskentelyä. Lisäksi tulisi tehdä työtä, jotta ala olisi turvallisempi myös esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille, eri ikäisille ja eri koulutustaustoista tuleville”, hän sanoo.
Muutos voi olla hidasta, mutta se on alkanut
Kerminen uskoo muutokseen sijoitusalalla. Hän ennustaa sen tapahtuvan teknologiayritysten kautta, koska ne omaksuvat uusia ideoita nopeammin kuin hieman konservatiivisempi sijoitusala. Yhdysvalloissa osa yrittäjistä kieltäytyy jo nyt tekemästä yhteistyötä sellaisten sijoittajien kanssa, jotka eivät ota diversiteettiä huomioon. Myös Toropainen on optimistinen:
”En jaksaisi muuten tehdä työtäni. Näen, että Suomella on loistava mahdollisuus kehittyä edelläkävijäksi näissä asioissa, kun nyt vain aletaan tehdä enemmän niiden eteen, koska yhteiskunta on monella muulla tapaa tasa-arvoinen ja inklusiivinen jo nyt. Uskon, että työelämän monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden kehittäminen kannattaa”, hän sanoo.
Tesi aikoo jatkaa tiedon keräämistä monimuotoisuudesta ja viedä teemaa eteenpäin kohdeyrityksissään hallitustyöskentelyn avulla. Yksi keino on varmistaa, että uusia hallituksen jäseniä valittaessa mukana on sekä mies- että naishakijoita. Monimuotoisuus tulee mukaan myös Tesin valmisteilla olevaan uuteen sijoittamisen toimintamalliin.
”Monimuotoisuus on vastuullisuuden ja vaikuttavuuden dimensio muiden rinnalla. Kartoituksemme osoitti, että työtä on vielä paljon tehtävänä. Muutokset eivät tapahdu nopeasti, mutta haluamme olla mukana kehittämässä alaa monimuotoiseen ja inklusiiviseen suuntaan”, Kerminen sanoo.
Kuvat: Junnu Lusa
Tietoa monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta:
Inklusiiv-yhteisön tietopankki: inklusiiv.org
Atomicon State of European Tech -raportti: 2019.stateofeuropeantech.com
Diversity.vc:n ja Atomicon opas teknologiayrityksille: inclusionintech.com
Tesin monimuotoisuuskartoitus Suomen pääomasijoitusalalta: TESI_monimuotoisuuskartoitus_2019
Lue lisää: Sophia Bendzin haastattelu: dtg.tesi.fi/atomico
Inklusiiv
Mikä: Voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka missio on edistää työelämän monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta viestinnän, koulutuksen, kampanjojen, tutkimuksen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla.
Missä: Helsingissä.
Milloin: Perustettu vuonna 2019.
Kannattajajäsenet: Muiden muassa Tesi, Deloitte, Google, Microsoft, CGI, ABB, Visma, Solita, Ensto, Vaisala, Supercell, Rovio ja Maki.vc.
Tulokset: 15 yritystä raportoi monimuotoisuudestaan ensi kertaa vuonna 2019.
Katja Toropainen
Kuka: Inklusiivin perustaja.
Koulutus: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Information and Service Management -maisteriohjelma 2020.
Aikaisempi kokemus: Slush-tapahtuman johtoryhmässä pääkuraattorina 2017–2018.
Erityistä: Pelasi pesäpalloa naisten SM-sarjassa vuonna 2012. Valittiin vuonna 2018 Pohjoismaiden sadan merkittävimmän teknologiavaikuttajan joukkoon. Mukana enkelisijoittajana Atomico Angel Programmessa vuodesta 2020.
Heli Kerminen
Kuka: Tesin johtaja, joka vastaa muun muassa vastuullisuus- ja vaikuttavuustyöstä. Työskennellyt Tesissä venture capital -sijoitusten parissa vuodesta 2008.
Koulutus: Teknillinen korkeakoulu, MBA, HHJ
Aikaisempi kokemus: Tekesillä ja Soneralla johto- ja kehitystehtävissä.