Tesin Anton Jantunen vapaaehtoistöissä Nairobissa: Sosiaalisten hankkeiden rahastossa vaikuttavuus on arkea

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Vapaaehtoistyö Mercy Corpsin vaikuttavuussijoitusrahastossa Kenian Nairobissa jätti kestävän jäljen myös tekijäänsä, Tesin sijoituspäällikkö Anton Jantuseen. LinkedInistä löytynyt kesäkauden työ on avartanut käsitystä sijoitusten vaikutuksellisuudesta ja toimintaympäristö yllättänyt niin vahvoilla verkostoillaan kuin mutkikkailla liiketoimintamalleillaan. Varhaisen kehityksen ja länsimaiden sijoitusmaailmaa yhdistää kehittämistahto ja rahoitustarve, mutta investointien vaikuttavuus on erityyppistä.

Elokuisena perjantaina Anton vastaa puheluun portfolioyhtiön omakotitalon pihalla Kenian Nairobissa. Taustalla soi sirkkeli.

Vaikuttavuutta ei luoda tarinankerronnalla

Anton työskentelee tiimissä, joka tarjoaa sijoituksen jälkeistä tukea. Yrityksiä autetaan niin operatiivisissa kuin strategisissa asioissa hyvin konkreettisesti. Omistajuuteen kuuluu myös hallitustyöskentelyä joko varsinaisena tai tarkkailijajäsenenä.

”Työskentelemme tyypillisesti kohdeyritysten johdon kanssa ja annamme apua neljällä alueella. Ensinnäkin kartoitamme markkinaa ja sen kokoa. Taloutta tarkastelemme niin hallinnossa kuin päätöksenteossa tarvittavan datankin kannalta. Kolmanneksi mietimme yksikkötaloutta: miten tuotteet saadaan kannattavasti hinnoiteltua. Neljäs painopisteemme liittyy vaikuttavuuteen. Siihen kuuluvat mittarit ja viestintä”, taustoittaa Anton.

Hän kertoo, että Mercy Corps Venturessa vaikuttavuutta punnitaan jokaisen sijoituksen osalta useasta kulmasta ja siitä keskustellaan olennaisena osana toiminnan ohjausta, ei kuorrutteena. ”Vaikuttavuus ei mene tunteikkaan tarinan voimalla läpi”, hän painottaa.

Anton työskentelee kesän aikana neljän yrityksen kanssa, joista kolme sijaitsee Nairobissa ja yksi Hollannissa. Joukkoon kuuluu kaksi maatalousteknologiaan keskittynyttä yritystä. Näistä toinen kehittää teknologiaa, jolla tehdään maanmittausta ja kartoitetaan tiloja köyhissä maissa. Samalla saadaan dokumentoitua maanomistus. Epävarmuus poistuu ja investointiuskalluksen myötä tilan tuottavuus pääsee kasvu-uralle.

Toinen maataloussidonnainen yritys kehittää pienvakuutuksia, jotka sisällytetään suurten lannoite- ja siemenyritysten toimituksiin pienviljelijöille.  Näin maatalousyrittäjät tavallaan pakotetaan vakuutusten ottamiseen, sillä muutoin niiden tärkeyttä ei mielletä. Kun toimituksiin sisältyy säävakuutus esimerkiksi kuivuuden varalle, tilalliset ostavat enemmän, ongelmallisen alhainen tuottavuus nousee ja ihmiset voivat päästä pois köyhyydestä.

Vaikuttavuusmittarit ovat yrityskohtaisia ja keskittyvät asioihin, joita kyseisessä liiketoiminnassa on muutenkin luontevaa mitata. Maatalousteknologiaan keskittyvät yritykset tarkastelevat esimerkiksi sitä, montako omistuksellista dokumenttia on tuotettu tai moniko pientilallinen on vakuutettu.

Tieto jalkatyön takana

Digitalisaatio on kuljettanut kehitystä Keniassa monin tavoin ja ihmiset ovat hyvin valmiita vastaanottamaan uusia sovelluksia. Anton kertoo, että mobiilimaksaminen mahdollistui kymmenisen vuotta sitten.

”Takseille, ruokaläheteille ja moottoripyörätakseille on omat sovelluksensa. Valtio on kuitenkin jäljessä yritysten kehityksestä. Vaikka Keniaan saa viisumin netistä, viranomaisasiointi vaatii yleensä runsaasti jalkatyötä.”

Alustatalous ei tässä maanosassa ole kovin yksinkertaista. Alustoja on, mutta kaikkia prosesseja ei voida automatisoida, vaan asioita on usein varmistettava henkilökohtaisesti.

”Liiketoimintamallit ovat omiamme monimutkaisempia. Tietyn alan koulutuksen saanut ihminen on vielä erikseen koulutettava työhönsä ja laatua pitää valvoa. Esimerkiksi nuoria työllistävissä hankkeissa soittamalla varmistetaan, onko työhön alustan kautta lupautunut henkilö, vaikkapa kampaaja, vapaa sen oikeasti hoitamaan.”

Jalkatyötä tarvitaan rutkasti. Antonin mukaan netistä löytyy paljon vähemmän tietovarantoja yritysten hyödynnettäväksi kuin meillä. Siksi kohdeyritysten auttaminen vaatii enemmän asiantuntijoiden haastatteluja. Mercy Corps on erittäin hyvin verkottunut esimerkiksi taloushallinnon ja konsultoinnin globaalien jättien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kumppaneilta saatava tuki on hyvin konkreettista ja työtapa yhteisöllinen. Sama pätee kohdeyritysten sisäiseen työkulttuuriin.

Talous, startupit ja koodareiden palkat nousussa

”Nairobissa rakennetaan paljon ja uskotaan, että lisää väkeä tulee rakennuskannan perässä. Tämä kertoo luottamuksesta talouden nousuun. Aloittavia yrityksiä on paljon, samoin ulkomaalaisia, joissa paljon kolmekymppistä perheetöntä väkeä. Kenialaisten lisäksi yrityksiä perustavat etenkin amerikkalaiset, hollantilaiset ja ranskalaiset”, kertoo Anton. Hänen läheisin työkaverinsa on amerikkalainen.

Startupeissa työskentelee yleismaailmalliseen tapaan hyvin kansainvälistä henkilöstöä, mutta muutoin työntekijöiden suhteen suositaan paikallisia. Viisumin saaminenkin voi edellyttää, ettei paikallista osaajaa tehtävään löydy.

Suomalaisia ei juurikaan näy lähetystöväkeä lukuun ottamatta. Ruotsalainen vaikuttavuusrahasto sijoittaa yhdessä Mercyn Corps Venturesin kanssa.

Rahoitustarjonta on Antonin mukaan riittävää, mutta yritysten ongelmana on hyvän työvoiman saatavuus. Erityisesti taloushallinnon ja – myös täällä – ohjelmoinnin osaajista on pula. Työvoima on suorittavissa töissä halpaa ja lauantai normaali työpäivä. Johdon tai haluttujen ohjelmoijien palkat sen sijaan saattavat nousta Suomea korkeammiksi.

Vaikuttavuus vaatii rahaa ja heijastuu yhteiskuntaan

Rahoituksen maailmaa on toimijoiden taholta mediassa luonnehdittu alaksi, jossa ”tunnetusti merkittävä osa työstä on päätöntä nollasummapeliä, joka ei hyödytä yhteiskuntaa millään tavalla”. Anton on toista mieltä.

”Länsimaissa rahoitettavilla kohteilla on perinteisesti päädytty parantamaan jo muutenkin hyvinvoivien elämää. Vaikuttavuussijoittamisella ei välttämättä saavuteta korkeimpia tuottoja, mutta sitäkin suurempi todellinen merkitys. Rahalla tehdään asioita, joilla on käänteentekevä vaikutus köyhälle. Sen olen konkreettisesti nähnyt niin maatalous- kuin rahoitusteknologian hankkeissa.”

Antonin mielestä rahoituksessa on monta todellisuutta. On iso ero siinä, siirretäänkö julkisen markkinan pörssikaupassa rahaa taskusta toiseen vai sijoitetaanko alkuvaiheen sosiaalisiin yrityksiin, jotka pyrkivät laajenevaan vaikuttavuuteen. Hän korostaa, että vaikuttavuus on todellista ja kehittyy koko ajan. Se vaatii kuitenkin rahaa ja kovaa työtä: mikään ei liiku itsestään.

Miten paljon sitten vaikuttavuudessa keskitytään vain vastuullisen vaikutelman luomiseen? Kokonaiskuvaa on vaikea luoda, mutta Anton uskoo yritysten haluavan myös panna saamansa hyvän kiertämään. Kilven kiillottamisen sijaan suuret yritykset voivat tehdä vaikuttavuussijoittamista kokonaan eri brändillä kuin emoyhtiönsä. Monet tahot pyrkivät myös pyyteettömään auttamiseen, sijoittamattakin.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin tavoitteena on tuloksellisen sijoittamisen rinnalla kehittää suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa sekä yritystoimintaa ja kasvua Suomessa. Antonin työjakso ei liittynyt Tesin sijoitustoimintaan.


Nairobin yllätykset

+ Miellyttävä, kehittyvä kaupunki

+ Avoimia ihmisiä ja hyviä ravintoloita

+ Verkostojen luominen ja ystävyyksien solmiminen mutkatonta

+ Yllättävän vihreä kaupunki puistoineen

+ Hienot vapaa-ajanviettomahdollisuudet: safareita, vuoria, rantoja ja edulliset palvelut

– Huimat ruuhkat ja vaarallinen liikenne, jossa ei juurikaan sääntöjä

– Korruptio kotiutunut syvälle valtion koneistoon

– Turvattomuus tuo vartijat kerros- ja omakotitalojakin vahtimaan; epämääräisiä seutuja ja ajankohtia välttämällä pystyy rauhallisin mielin kävelemään paikasta toiseen


Mercy Corps

Mikä: Vuonna 1979 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö. Perustaja Dan O’Neill.

Missä: Päämaja Portlandissa, Yhdysvalloissa. Toimii yli 40 maassa auttaen ihmisiä selviytymään luonnonkatastrofeilta, rakentamaan parempaa elämää ja uudistamaan yhteisöjään. Keniassa Mercy Corps on toiminut vuodesta 2008.

Henkilöstö: Yli 5 500.

Mercy Corps Ventures: Vaikuttavuussijoittaja, joka tekee 100 000–300 000 dollarin siemenvaiheen oman pääoman ehtoisia sijoituksia vahvalla vaikuttavuus- ja vastuullisuuspainotuksella. Kohteena ovat varhaisen vaiheen yritykset, jotka toimivat maatalousteknologian, rahoitusteknologian, nuorisotyöttömyyden sekä kaukaisten seutujen jakelun ja logistiikan parissa. Rahaston tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä ulottaa hankkeidensa vaikuttavuus 30 miljoonaan ihmiseen.

Verkkosivut: https://www.mercycorps.org/ventures Tutustu myös sivustolla olevaan vaikuttavuusraporttiin.


Anton Jantunen

Kuka: sijoituspäällikkö Tesin Kasvusijoitukset ja teolliset sijoitukset -tiimissä.

Koulutus: KTM Aalto-yliopistosta, pääaineena rahoitus. Kiinnostus vaikuttavuuteen heräsi matkustellessa kehitysmaissa. Teki gradunsa rahastolle, joka sijoittaa varhaisen kehitysvaiheen markkinoille.

Työkokemus: Tesissä vuodesta 2016. Tätä ennen työskenteli EY:n Corporate Finance -tiimissä senior analyytikkona, lisäksi kokemusta mm. Finnveralta, Deloittelta ja Danske Bankista.