Tesi koronan pulssilla                  

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Matias Kaila

Johtaja, Rahastosijoitukset

Elämme jopa viime finanssikriisiin verrattuna hankalia aikoja. Tällä hetkellä markkinan suurin ongelma näyttää syntyvän yritysten ja sijoittajien lyhyen aikavälin likviditeetin kuivumisesta kasaan. Yrityspuolella tähän johtaneita syitä ovat etenkin kysynnän hiipumisesta seurannut myynnin lasku sekä likviditeetin varmistamistoimenpiteistä seuranneet arvoketjujen dominoefektit. Sijoittajapuolella tapahtunut osake- ja yritysmarkkinan (ja osin valtionlainamarkkinan) radikaali korjausliike vaikuttaa siihen, että sijoittajat siirtyvät helposti rahaksi muutettaviin ja vähäriskisimpiin omaisuusluokkiin. Sijoittajien likviditeetin varmistamisella puolestaan on kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi yritysrahoitukseen. Pankkien varainhankintaan ja kustannuksiin liittyy epävarmuutta, mikä vaikuttaa velkarahan saatavuuteen ja hintaan ainakin lyhyellä aikavälillä.

Pääomasijoitusmarkkinan syke nyt

Olemme keränneet kotimaisen pääomasijoitusmarkkinan tämänhetkistä tilannekuvaa keskustellessamme markkinatoimijoiden kanssa. Tässä myllerryksessä olemme tehneet seuraavia havaintoja:

  • Kriisi on ensimmäiseksi iskenyt sellaisiin toimintansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin, joiden tuotteiden tai palveluiden kysyntä on suoraan tai epäsuorasti riippuvaista ihmisten välisestä fyysisestä kanssakäymisestä.
  • Pahiten osumaa ottavat ne yritykset, joilla on ollut ennen kriisin laukeamista raskas kulu- ja velkarakenne edellä mainitun lisäksi.
  • Välittömät laaja-alaiset seuraukset ovat kuitenkin toistaiseksi kohtalaisen maltillisia. Tilanne voi muuttua, jos koronan aiheuttama eristys Suomessa ja maailmalla jatkuu pidempään.
  • Venture capital -rahastojen keskeisimmät arvoajuriyritykset ovat vastikään keränneet merkittäviä rahoituskierroksia ja siten rahoituksen riittävyys on laajasti tarkasteltuna kohtuullisen hyvällä tasolla ainakin seuraavat 6―12 kuukautta. Joitain poikkeuksia luonnollisesti löytyy.
  • Institutionaaliset rahastosijoittajat ovat jatkaneet pitkälle edenneiden rahastovarainkeruiden tukemista kohti niiden ensimmäistä sulkemista – mahdollisin pienin aikatauluviivein.
  • Uudet tai aikaisessa vaiheessa olevat rahastovarainkeruut on valtaosin jouduttu laittamaan jäihin odottamaan kesän jälkeistä aikaa. Onneksi markkinaan on vastikään onnistuttu keräämään huomattava määrä tuoretta rahastopääomaa. Näistä osa on vielä julkistamatta.


Mitä odotettavissa

Lyhyen aikavälin likviditeettikriisin jälkeen edessämme saattaa olla tilanne, jossa moni sijoittaja parantelee haavojaan ja Suomi pienenä markkinana putoaa hetkeksi pois tutkaruudulta. Sekä rahastojen että yhtiöiden varainkeruukeskustelut tulee aloittaa totuttua aiemmin ja laajemmalla otannalla kotimaassa ja ulkomailla. Kuten Juha Lehtola totesi blogissaan, venture capital -taustaisten kasvuyritysten varainkeruu etenkin ulkomaisista lähteistä voi vaikeutua ja tilannetta pitää tarkkailla. Tämä tulee heijastumaan etenkin suurempiin rahoituskierroksiin.

Vaikka viime vuosina Suomi on noussut suurten sijoittajien listalla hyväksyttäväksi pääomarahastojen kotipaikaksi, rahastovarainkeruumarkkina tullee jatkossa vaikeutumaan. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kaikilla kotimaisilla toimijoilla on tasapuolinen mahdollisuus sijoittaa kotimaisiin pääomarahastoihin. Etenkin yleishyödyllisten säätiöiden osalta lainsäädännössä on tältä osin ongelmakohtia. Joka tapauksessa me Tesissä tulemme vähintäänkin ylläpitämään aiempaa vuositasoa rahastovolyymiemme osalta. Tukenamme ovat suomalaiset suuret instituutiot vasta kerätyn, 165 miljoonan euron KRR IV:n kautta. Tämän lisäksi haluaisimme tulevaisuudessa nähdä suomalaisen ekosysteemin toimijat aktiivisimpina varainkerääjinä kansainvälisillä markkinoilla. Vain siten yhdessä kannattelemme pienen Suomemme lippua korkealla ja pystymme edelleen jakamaan näitä arvokkaita kontakteja.


Yhdessä markkinaa auttamassa

Meillä Tesissä on laajan sijoitustoimintamme kautta näköalapaikka pääomasijoitusmarkkinaan, jatkuva keskusteluyhteys muihin toimijoihin ja siten kyky tuottaa näkemystä markkinan tueksi. On ollut mukava huomata, kuinka huolellisesti kotimaiset hallinnoijat ovat kriisiin varautuneet jo aikaisessa vaiheessa ja miten he ovat toimineet kohdeyritystensä tukena. Kokemuksia ja oppeja on jaettu myös ristiin yritysten välillä. Lisäksi rahastojen jatkorahoituskapasiteetista on pidetty aiempia kriisejä paremmin huolta.

Olemme saaneet salkussamme olevien rahastojen hallinnoijilta arvokasta tietoa koronaviruksen aiheuttamien toimenpiteiden vaikutuksista rahastojen kohdeyrityksiin, kohdeyritysten rahoituksen riittävyyteen ja saatavuuteen sekä kuulleet kanssasijoittajien tilanteesta sekä rahastojen ja yritysten varainkeruun näkymistä. Kartoitamme kokonaistilannekuvaa kriisin jatkuessa säännöllisin aikavälein pulssikyselyllä ja varmasti jatkamme tätä myös sen jälkeenkin.

Haluatko sinä saada markkinatietoa oman portfoliosi kehittämiseen sekä mahdollistaa oikea-aikaisen ja kattavan tilannekuvan muodostumisen pääomasijoitusmarkkinasta myös päättäjille? Osallistu pulssikyselyymme. Otamme mielellämme vastaan myös kehitysideoita kyselyn kehittämiseksi.