Vakautusrahoitus 2.0 – kokemuksia koronavuodesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Jussi Hattula

Johtaja, kasvusijoitukset ja teolliset sijoitukset

Vuosi 2020 jäi historiaan koronapandemiasta. Voima, jolla se vaikutti kaikkeen inhimilliseen tekemiseen ja myös talouteen, oli valtava. Kun Suomea suljettiin maaliskuussa, oli selvää, että kaikkia toimialoja koronatilanne ei kohtelisi samalla tavalla. Muun muassa matkailu- ja ravintolaliiketoiminnat kärsivät välittömästi ja rajusti. Mikä valitettavinta, kaikki yritykset eivät tulisi selviämään ohuiden varautumispuskureittensa takia.

Valtio pyrki reagoimaan nopeasti ja ymmärsi, että tarvitaan laaja kirjo erilaisia tukitoimia yritysten selviämiseksi. Tesi oli jo finanssikriisin jälkeen vuosina 2009–2012 perustanut vakautussijoitusohjelman, josta teimme yhteensä 15 sijoitusta noin 60 miljoonalla eurolla. Näiden kokemusten pohjalta loimme koronatilanteessa Vakautus 2.0 -ohjelman, jonka toteuttamiseen Tesi sai varoja kahdesta lisätalousarviosta. Hyödynsimme edellisen ohjelman kokemuksia, ja määrittelimme rahoituksen ehdot vastikkeellisiksi ja toimintamallimme mukaisesti markkinaehtoisiksi. Selvitimme EU:n valtiontukipuitteiden tarjoamat mahdollisuudet sekä keskustelimme markkinatoimijoiden kanssa rahoituksen tarpeesta sekä ehdoista. Näin varmistimme, että vakautusohjelman rahoitus on pääsääntöisesti yksi viimesijaisista vaihtoehdoista yrityksen omistajien ja nykyisten rahoittajien toimenpiteiden jälkeen. Hinnoittelun osalta päädyimme 10 % korkoon markkinahäiriöiden minimoimiseksi. Pyrimme kuitenkin aina mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan rahoitukselle sopimattomatkin yritykset niiden tilanteisiin nähden oikeille tahoille.

Vakautus 2.0 perustuu hoitotilanteistakin tuttuun triage-ajatukseen: haluamme varmistaa, että vakautusrahoitus kohdistuu nimenomaan niihin yrityksiin, jotka selviävät sen turvin koronan aiheuttaman häiriön yli. Rahoitusta taas siten eivät saisi yritykset, jotka avusta huolimatta eivät selviäisi saatikka yritykset, jotka tulevat selviämään siitä huolimatta. Tilanteen arvioimiseksi lähdemme liikkeelle siitä, että hakijan liiketoiminta on aiemmin ollut kannattavaa ja koronan vaikutus liiketoimintaan on merkittävä. Koska vakautusohjelman tavoitteena on ensisijaisesti turvata työpaikkoja, liiketoiminnan tulisi työllistää vähintään 50 henkilöä, ja liikevaihdon tulisi olla yli 10 miljoonaa euroa.

Tähän mennessä vakautusohjelmasta on toteutettu 12 sijoitusta, yhteensä 57,4 miljoonalla eurolla. Sijoitukset ovat kohdistuneet pääosin teollisuuteen sekä majoitus- ja ravitsemistoimialoihin. Rahoituksen kysyntä hiipui hieman loppuvuonna talouden muutenkin piristyessä. Työpaikkoja rahoitusta saaneissa yrityksissä on Suomessa yhteensä noin 7000. Vakautussijoitukset on toteutettu poikkeuksetta lainamuotoisena, myös valmius suoriin pääomasijoituksiin on ollut olemassa koko ajan. Kriisitilanteessa sijoituksen arvon määritys on osoittautunut haastavaksi.

Koronatilanteen pitkittyessä on kuitenkin mahdollista, jopa todennäköistä, että kysyntää vakautusrahoitukselle riittää vielä läpi vuoden 2021. Positiivista on kuitenkin ollut havaita, että pankit ja muut rahoittajat ovat lähteneet hyvin mukaan talkoisiin yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Yhteispeliä tulemme tarvitsemaan jatkossakin, kun Suomelle tärkeitä työpaikkoja ja yrityksiä kannatellaan koronan yli. Tesi tekee normaalin, yritysten uudistuvaa kasvua edistävän sijoitustoimintansa lisäksi oman osuutensa tämän kriisin selättämiseksi. Kriisin, joka ei ole kenenkään syy, mutta jonka yli yritysten ja talouden on päästävä minimivaurioin.

Haluatko kuulla lisää?
Ota yhteyttä.
Jussi Hattula
Johtaja, kasvusijoitukset ja teolliset sijoitukset