Yhdessä tekevä hallitus palvelee yhtiötä parhaiten

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Kimmo Jyllilä

Puheenjohtaja

Yhtiön hallitus ohjaa omistajuutta. Hallituksen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sisäisestä hallinnosta ja strategiasta vastaaminen sekä toimitusjohtajan nimitys- ja erottamisvalta.

”Hallitus on osa yhtiötä ja sen kokonaistiimiä. Hallitus ajaa yhtiön etua ja luonnollisesti myös valvoo toimintaa. Ilmapiirissä kuitenkin tiivistyy hallitustyön syvin olemus: ovatko hallitusjäsenet ylpeitä osallisuudestaan ja aidosti liiketoimintaa kehittämässä. Myös kokousten välillä. Toimiva hallitus ei ole kokouksiin ilmaantuva kyttääjien klubi”, määrittelee Tesin hallituksen puheenjohtajanakin toimiva Kimmo Jyllilä.

Hallituksen ilmapiiri rakennetaan Jyllilän mukaan luottamukselle. Hallituksen pitää arjessa osoittaa luottavansa toimitusjohtajaan. Tämä on hänen mukaansa olennaista, sillä jos johto ei saa tehdä virheitä, se ei tee mitään muutakaan.

”Hallituksen ja johdon keskinäinen luottamus ja avoimuus nostavat työtehoa, kun aikaa ei kulu tilannekuvan arvailuun. Hallitus, joka auttaa toimitusjohtajaa tuomaan kipupisteitä ennakoivasti esiin, on oikealla tavalla lähellä liiketoimintaa. Toimitusjohtaja kun ei aina voi viedä asioita johtoryhmään.”
Kun luottamus on kunnossa, toimitusjohtaja uskaltaa tuoda esiin myös huonoja uutisia pelkäämättä joutuvansa osaksi toimitusjohtajien ikiomaa kiertotaloutta. Kriisissä luottamus ja avoimuus punnitaan, mutta Jyllilän mukaan liiketoiminnan ongelmat eivät käänny mahtaviksi mahdollisuuksiksi vain toimitusjohtajaa vaihtamalla.

Kokoustamisesta kokonaisvaltaisuuteen

Suomalaisten suuryritysten tilannetta kartoittanut Hallitustyöskentely 2019 -tutkimus havaitsi taipumuksen ryhmäajatteluun: hallituksen dynamiikassa ja keskustelukulttuurissa on yhä parantamisen varaa.

”Luottamus hallitusjäsenten kesken tarkoittaa, että jokainen voi avoimesti esittää mielipiteensä, jota muut kuuntelevat ja arvostavat. Kukin hallituksen jäsenistä on valittu tehtävään tietyn osaamisen perusteella ja tuon arvon löytäminen on yhteisellä vastuulla. Puheenjohtajan pitää lukea tilannetta: kenellä näyttäisi olevan sanottavaa”, kuvailee Jyllilä ja lisää, ettei tehtävässä koskaan tule valmiiksi.

Hän korostaa, että hallituksen pitää sykkiä yrityksen tahtiin: ”Olennaista on aito kiinnostus, halu oppia liiketoimintaa ja kuulla asioista lisää. Ihannehallituksessa kaikilla on näkemys asiasta, halua tuoda se julki ja lausutut kommentit jalostuvat keskustelun kautta yhtiön parhaaksi. Kyse on kokonaisvaltaisuudesta, ei kokoustamisesta.”

Hallitus elää tulevaisuutta

Jyllilän mielestä hallitustyön arvo tunnistetaan nyt paljon vahvemmaksi kuin kymmenisen vuotta sitten. Tämä heijastuu myös hallitusjäsenten valintaan: yrityksen tarpeet ja kehitysvaihe määrittävät hallitukseen haettua osaamista. Näin toimitaan myös Tesissä. Pääomasijoitukseen mahdollisesti liittyvään hallituspaikkaan etsitään tarvittava lisäarvon tuoja, riippumaton osaaja, jotta yhtiötä voidaan aidosti auttaa.

”Hallitustyössä tulevaisuus tulee ensin. Jotta omistusta voi ohjata ja yhtiötä kehittää, on oltava kuva tulevasta ja työskenneltävä tavoitteellisesti. Siten strategia muuttuu todellisuudeksi. Hallitustyöllä ei siis rakenneta jotakin nykyisyyden päälle, vaan ollaan vahvasti tulevaisuudessa”, painottaa Jyllilä.

Omistajuus ei voita argumentointia

Hallitustyön elementtejä voi opiskella esimerkiksi Kauppakamarin ja Hallituspartnereiden HHJ (Hyväksytty hallituksen jäsen) -koulutusohjelmassa. Monet yhteisöt, kuten Boardman, järjestävät hallitustyön ja omistajuuden valmennuksia ja tapahtumia. Jyllilä näkee olennaisina liiketoiminnan kehittämisvastuusta sekä käytännön hallitus- ja tiimityön tekemisestä saatavat opit. Hänen mielestään asenne omaan kehittymiseen ja hallitustyössä tapahtuvaan kehittämiseen ratkaisee.

”On keskeistä nähdä, minkä tason asiat kuuluvat hallitukselle yhtiön eri vaiheissa. Näin keskustelu säilyy oikealla tasolla ja yhtiön tarve edellä. Omistajan tulee myös itse tunnistaa, missä roolissa hän kussakin huoneessa istuu. Esimerkiksi perheyhtiössä omistaja ei voi hallituksessa argumentoida omistukseensa vedoten, vaan muilla tavoin, jos haluaa hallituksesta olevan hyötyä myöhemmin”, korostaa Jyllilä. Yhtiön edun mukaisesti tulee navigoida myös silloin, kun omistajaintressejä on monenlaisia.

”Kannattaa pyrkiä hyvän ilmapiirin hallitustyöhön. Parhaimmillaan yhdessä onnistumisen kunnianhimo yhdistää koko yhtiötä.”

Vinkit tuloksekkaaseen hallitusilmastoon

Luottamus: Hallituksen toimivuus rakentuu terveelle perusluottamukselle siihen, että ollaan tekemässä oikeita asioita oikealla tavalla. Hallitus ei ole kokouksiin ilmaantuva valvontayksikkö, vaan osa yhtiötä, ylpeä siitä ja valmis tekemään töitä myös kokousten välillä.

Avoimuus: Jokainen hallitusjäsen on valittu tietyn osaamisen perusteella. Hallituksessa vallitsevan avoimuuden kuulee: jokainen saa ja haluaa kommentoida. Keskustelussa jalostuu lisäarvo yritykselle. Johdon ja hallituksen välinen avoimuus tuo ongelmat ennalta esiin ja säästää aikaa arvailulta. Toimitusjohtajaa pitää auttaa kipupisteiden löytämisessä ja yhteisesti ratkottavaksi tuomisessa.

Palaute: Jatkuva palaute on kehittämisen moottori. Puheenjohtajat: arvostakaa hallituksen jäseniä antamalla heille yksilöllistä palautetta. Hallituksen jäsenet: antakaa yksityistä palautetta puheenjohtajalle.

Kimmo Jyllilä

Kuka: Terveysteknologia-alalla toimivan perheyhtiö Serres Groupin hallituksen puheenjohtaja ja aktiivinen omistaja. Tesin hallituksen puheenjohtaja. Toiminut aiemmin pääomasijoittajana noin kymmenen vuotta ja konsultoinut pääomasijoitusrahastojen strategiassa, hallinnossa sekä sijoitustoiminnassa.

Koulutus: KTM

Hallituskokemus: Tehnyt hallitustyötä vajaa 30 vuotta, pääsääntöisesti harvainomisteisissa pk-sektorin kasvua hakevissa yrityksissä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Vaikuttavinta Tesin hallitustyössä: Kokee olevansa suomalaisen pääomasijoituskentän näköalapaikalla. ”Saan olla todella osaavan ja hienon tiimin tukena vaikuttamassa Suomen talouden kehitykseen.”

Erityistä: Pohjalaisen ulkokuoren sisällä asuu puolikas suomenruotsalaista.

Mieleen jäänyt kokemus omistajuudesta ja hallitustyöstä: Oman perheyrityksen sukupolvenvaihdos opetti roolituksesta. Vuonna 2003 isä siirtyi johdosta hallitukseen ja Kimmosta tuli puheenjohtaja. Yhtiössä aloitti uusi toimitusjohtaja ja entiset hallitusjäsenet jatkoivat. Uudet asiat mahdollistuivat samalla, kun hallituksen pysyvyys auttoi välttämään suuria virheitä.

Onnistumisia: Hallituspartnerit on myöntänyt Serres Oy:lle Kultainen nuija -palkinnon onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta ja menestyksekkäästä hallitustyöskentelystä.